Hannover
Wikipedia
| Hannover | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||||||||||||
Hannover 
kuuntele ääntämys? on saksalainen kaupunki, joka sijaitsee Leinejoen rannalla ja on Ala-Saksin (Niedersachsen) pääkaupunki. Se on myös sitä ympäröivän Hannoverin piirikunnan pääkaupunki.
[muokkaa] Historia
Kaupunki perustettiin keskiajalla Leinejoen rantatörmälle (alkuperäinen nimi Honovere voidaan vapaasti kääntää muotoon "korkea törmä"). Se oli lauttureiden ja kalastajien asuttama pieni kylä, joka kasvoi 1200-luvulla verrattaen suureksi kaupungiksi. 1300-luvulla pystytettiin massiivinen muuri kolmella portilla suojaamaan Hannoveria ja kolme kaupungin tärkeintä kirkkoa rakennettiin.
Vuonna 1636 Calenbergin herttua päätti muuttaa asumuksensa Hannoveriin. Hänen herttuakuntansa tunnettiinkin myöhemmin Hannoverin herttuakuntana. Hän jälkeläisistään tuli myöhemmin Ison-Britannian kuninkaita; ensimmäinen heistä oli Yrjö I, joka kruunattiin valtaistuimelle vuonna 1714. Kolme Ison-Britannian kuningasta olivat myös samalla Hannoverin prinssejä. Yrjö III kohotti tittelin Hannoverin kuninkaaksi. Kaupunki laajeni vastakkaiselle rantatörmälle ja kasvoi huomattavasti.
26. heinäkuuta 1757, seitsenvuotisen sodan aikana, Ranskan armeija päihitti hannoverilaisen tarkkailuarmeijan Hastenbeckin taistelussa, johtaen Hannoverin miehittämiseen.
5. heinäkuuta 1803 Artlenburgin kokouksen (Elben kokous) muodostamisen jälkeen noin 30 000 ranskalaista sotilasta marssi Hannoveriin ja miehitti sen. Yrjö III ei tunnustanut Elben kokousta ja yritti värvätä ulkomaisia sotilaita. Tästä tuloksena suuri määrä hannoverilaisia sotilaita maahanmuutti Englantiin, joista muodostettiin Kuninkaan saksalaislegioona.
Vuonna 1837 Ison-Britannian ja Hannoverin välinen liitto loppui, kun Vilhelm IV:n kruununperillinen olikin nainen, ja Hannoveria voisi hallita vain mies. Hannover pysyi kuningaskuntana vuoteen 1866 asti, kun se liitettiin Preussiin. Alueliitoksen jälkeen Hannoverin kansalaiset vastustivat preussilaishallintoa.
Kaikesta huolimatta Hannoverin kasvu jatkui toiseen maailmansotaan asti, jossa kaksi kolmasosaa kaupungista pommitettiin maan tasalle. Sodan jälkeen Hannover tuli kuuluisaksi kaupallisten näyttelyiden järjestämisestä. Vuosittain siellä pidetään CeBIT-messut, jotka ovat maailman suurimmat tietokonemessut. Vuonna 2000 Hannover oli maailmannäyttelyn isäntänä.
