Hiki
Wikipedia
Hiki on ihon erittämää suolaliuosta, jonka tärkein tehtävä on osallistua lämmönsäätelyyn. Hien avulla ihminen voi luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään, sillä hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta. Lämmönsäätelyn lisäksi hiki erittää ulos elimistöstä kuona-aineita, joiden määrä hiessä on kuitenkin todella pieni. Koska ihminen on tasalämpöinen, elimistö yrittää pitää lämpötilan mahdollisimman vakaana. Ihmisen polttaessa paljon energiaa syntyy lämpöenergiaa, jolloin iho yrittää tasapainottaa tilannetta erittämällä pienistä hikirauhasista nestettä ihon pinnalle. Tällöin myös verisuonet tuovat lihaksissa lämmennyttä verta kehon sisältä jäähtymään lähelle ihoa ja osallistuvat näin omalta osaltaan lämmönsäätelyyn. Hiki maistuu suolaiselta siinä olevien natrium- kloori- ja kaliumionien takia. Hiki sisältää 0,3–0,4 prosenttia ruokasuolaa, pieniä määriä kaliumkloridia, fosfaatteja, valkuaisaineita, virtsa-aineita, aminohappoja sekä maitohappoa.
Ihmisen hiki on liki väritöntä, mutta esimerkiksi virtahevon hiki on punaista. Eläimistä esimerkiksi koira ei hikoile, vaan se säätelee lämpöään läähättämällä. Ihmisen normaali hieneritys on 0,5–1 litraa vuorokaudessa, mutta enimmillään hikeä voi erittyä kaksikin litraa. Ihmisellä on keskimäärin 2,6 miljoonaa hikirauhasta. Käsien ja jalkojen liikahikoilu on usein perinnöllistä. Hiki myös haisee joidenkin ihmisten mielestä hyvin epämiellyttävältä.
Hien erittäminen alkaa lisääntyä murrosiässä. Liikahikoilua saattavat aiheuttaa mm. ylenmääräinen rasitus, kuume tai tunneperäiset syyt. Sitä voi ilmetä myös joidenkin lääkeaineiden sivuvaikutuksena.
