Hyvinkään–Karkkilan Rautatie

Wikipedia

Hyvinkään–Karkkilan Rautatie oli suomalainen rautatieyhtiö, joka omisti Hyvinkään ja Karkkilan välisen kapearaiteisen rautatien. Rautatien raideleveys oli 750 mm, ja se sijaitsi Uudenmaan maakunnassa nykyisen Etelä-Suomen läänin alueella. Rautatien päälinjan pituus oli noin 44 kilometriä. Rata alkoi Valtionrautateiden Hyvinkään asemalta ja päättyi Karkkilan pitäjään. Rata Karkkilaan avattiin vuonna 1911.

Sisällysluettelo 1 Radan historiaa 2 Ratakartta 3 Liikkuva kalusto 4 Radan liikennesuorite ja lakkautus

[muokkaa] Radan historiaa

Kuten useat suomalaiset kapearaiteiset rautatiet, myös Hyvinkään–Karkkilan rautatie sai alkunsa teollisuuden tarpeista. Högforsin ruukki ja Kytäjän kartano tarvitsivat luotettavaa ja halpaa kuljetusyhteyttä saadakseen tuotteet tehtailta Valtionrautatien rataverkon varteen. Högforsin ruukin kehittäminen oli lisäksi hidasta, koska hevoskuljetukset olivat kalliita. Kytäjän kartano tarvitsi rataa puutavaran rahtaamista varten.

Kytäjän kartanon omistaja Hjalmar Linder ehdotti Högforsin ruukille vuonna 1907 yhteistyötä rautatien rakentamiseksi. Linder ei kuitenkaan suostunut ruukin asettamiin kuljetusmaksuja koskeviin ehtoihin, joten rata rakennettiin vain Hyvinkäältä Kytäjälle saakka. Pituutta tälle rataosalle tuli noin 11 kilometriä. Neuvotteluja Högforsin ruukin ja Linderin välillä kuitenkin jatkettiin muutamia vuosia myöhemmin, ja lopulta perustettiin "Osakeyhtiö Hyvinkään – Pyhäjärven Rautatie Aktiebolaget".

Rataosan Kytäjä–Karkkila rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 1911 useasta kohdasta samanaikaisesti. Radan 6,4 metrin pituiset kiskot olivat peräisin Vaasan radalta, ja ne oli valmistettu Fr. Kruppin tehtaalla Saksassa. Radan rakennustyö sujui nopeasti, ensimmäisen junan saapuessa Hyvinkäältä Karkkilaan 27. elokuuta. Säännöllinen liikenne alkoi marraskuussa, ja radan viralliset vihkiäiset pidettiin 24. helmikuuta 1912.

Junien nopeudeksi määrättiin 25 km/h, ja matka Karkkilasta Hyvinkäälle kesti tuolloin 2 tuntia 48 minuuttia, ja matkan hinta kolmannessa luokassa oli 1,80 markkaa.

[muokkaa] Ratakartta

Liikennepaikka1		km	Lyh.	Lisätiedot
Hyvinkää	●	0
Rauhala	●	1		seisake,varikko
Helle	●	5		seisake
Kytäjä	●	11	Ktä	rautatieasema
Vanhakylä	●	13		seisake
Ihanainen	●	15		seisake
Linnamäki	●	19	Lmk	pysäkki
Niittymäki	●	21		seisake
Läyliäinen	●	24	Läy	rautatieasema
Vaskijärvi	●	30	Vjr	pysäkki
Huhtimo	●	33		seisake
Hunsala	●	36	Hus	rautatieasema
Siikala	●	41		seisake
Karkkila	●	45	Kark	rautatieasema, varikko

¹ Liikennepaikka-sarakkeen linkit viittaavat rautatieasemista kertoviin artikkeleihin

[muokkaa] Liikkuva kalusto

Vuonna 1912 radan kalusto käsitti kaksi 14,5 tonnin ja kaksi 25,0 tonnin höyryveturia. Veturit oli valmistanut Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osake-Yhtiö (myöh. Oy Tampella Ab).

Vaunukalusto oli seuraava:

• 6 kpl umpitavaravaunuja (taarapaino 11,5 tonnia)
• 40 kpl avotavaravaunuja (12,0 t)
• 2 kpl II/III luokan 28 henkilövaunuja (28 matkustajapaikkaa/vaunu)
• 1 kpl ns. "Kamariherran lasivaunu", yhdistetty matkustaja- ja yksityisvaunu (20 matkustajapaikkaa)

Radan kalustoa oli lisättävä myöhemmin liikenteen kasvaessa.

Veturi no 3 "Pikkupässi", ja sen 3 vaunua olivat rautatien lakkauttamisen jälkeen muistomerkkinä Karkkilassa. Ulkosalla säilytetty kokonaisuus kärsi sään ja ilkivallan armoilla. Vuonna 1993 veturi vaunuinen siirrettiin Jokioisten Museorautatielle Minkiölle. Museorautatieyhdistys lupasi korjata veturin näyttelykuntoon, ja sai pitää vaunut vastineeksi työstä. Lopulta 21. lokakuuta 2006 veturi palasi Karkkilaan, ja se sijoitettiin Karkkilan kaupungintalon aulaan.

Veturi no 5 (valmistanut 1917 Tampellan konepajalla ) lahjoitettiin harrastajille ja se kunnostettiin ajokuntoon. Nykyisin veturi liikennöi Jokioisten Museorautatiellä. Samaan lahjoitukseen kuuluivat myös matkustajavaunu ja umpinainen tavaravaunu, joilla museojunaliikenne alkoi.

Rautatien lakkauttamisen jälkeen kalustoa kulkeutui erilaisiin käyttötarkoituksiin. Radalle hankittu moottoriveturi myytiin Jokioisten Rautatielle, jossa se liikennöi vuoteen 1974 jolloin Jokioisten Rautatie lopetti toimintansa. Tavaravaunujen koreja on säilynyt huonokuntoisina mm. työkaluvajoina.

[muokkaa] Radan liikennesuorite ja lakkautus

Ensimmäisenä liikennöintivuotena matkalippuja myytiin 52 000 kappaletta, ja tulot rahtikuljetuksista olivat 155 000 markkaa. Voittoa tuona ensimmäisenä vuotena rata tuotti 40 000 markkaa, josta 3/4 oli tavaraliikenteen tuloja. Vaunukilometrejä kirjattiin noin 480 000.

Ensimmäinen maailmansota rajoitti toimintaa ja vaikutti liikenteeseen rajoittavasti. Sodan jälkeinen korkeasuhdanne kuitenkin piti tavaraliikenteen vilkkaana noin vuoteen 1925 saakka. 1930-luvun suurten pulavuosien jälkinen nousukausi jäi kuitenkin radan viimeiseksi kukoistuskaudeksi, sillä autoliikenne siirsi rahtia kiskoilta maanteille. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen matkustajamäärät nousivat ennätyslukemiin, lähinnä siirtoväki- ja sotilaskuljetusten vuoksi. Myös pula ajoneuvoista ja rintamalle takavarikoiduista linja-autoista johtuen matkustajat joutuivat turvautumaan junakyytiin.

1950-luvulla matkustajamäärät romahtivat täydellisesti junan hävitessä kilpailun linja-autoille. Kulkuun jäi vain yksi junavuoro kesästä 1958 alkaen, ja rautatieyhtiö lopetti matkustajaliikenteen 1961.

Tavarajunat liikennöivät radan lakkauttamiseen saakka. Viimeinen tavarajuna kulki Hyvinkään–Karkkilan radalla 1. syyskuuta 1967.