Hyvinkää

Wikipedia

Hyvinkään kaupunki


vaakuna	sijainti

www.hyvinkaa.fi

Sijainti

N 60 37.811
E 24 51.522

[[]]

Perustamisvuosi

1917

Kuntaliitokset

Pinta-ala
- maa
- sisävesi

336 km²
323 km²
13 km²

Väkiluku
- väestötiheys

44 390 (28.2.2007)
132,4 as/km²

Työttömyysaste

Kunnallisvero

18,00 %

Kunnanjohtaja

Ossi Savolainen

Kunnanvaltuusto
SDP
KOK
VAS
KESK
VIHR
KD
SIT

51 paikkaa
13
12
7
6
6
4
3

Hyvinkään rautatieasema ennen vuotta 1900

Vuonna 1961 valmistunut Hyvinkään kirkko on arkkitehti (myöh. professori) Aarno Ruusuvuoren suunnittelema moderni kirkko, jonka tunnuspiirteitä on muun muassa sen pyramidimainen muoto. Idean Ruusuvuori kertoi saaneensa juutalaisen rukousasennosta.

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 1917 Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi, sitä ennen Hyvinkään alue oli jaettu Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1960 ja 1969 maalaiskunta, ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi.

[muokkaa] Historia

Kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostelman päälle ja sen pääväylä Hämeenkatu - Uudenmaankatu kulkee muodostelman suuntaisesti rautatien toimiessa kaupungin jakajana.

1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, paikka on kutakuinkin puolimatkassa Helsingin ja Hämeenlinnan välissä. Samalla alueella ovat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot.

1800-luvulla paikkakunnalle perustettiin villatehdas ja se olikin piristysruiske paikkakunnalle. Nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa. Sittemmin tekstiiliteollisuus on hiipunut, mutta villatehtaan rakennuksille on keksitty uuskäyttöä mm. teknologiakeskuskonseptia toteuttavan kehitysyhtiö TechVillan ja messutoiminnan muodossa. Wanhalla villatehtaalla on nykyään museo ja liiketoimintaa, esimerkiksi tavaratalo.

Väkiluvun kehitys:

1917: 7 657
1920: 7 641
1925: 8 641
1930: 9 133
1935: 10 424
1940: 12 222
1945: 13 244
1950: 28 792
1955: 23 438
1960: 27 109
1965: 30 952
1970: 34 282
1975: 36 218
1980: 37 297
1985: 38 742
1990: 40 665
2005: 43 837

[muokkaa] Rautatie

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina ja sen nykyinen keskusta määräytyikin Helsinki - Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45km) toimi vuosina 1918-1967 kapearaiteinen Hyvinkään-Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös raide Hangon suuntaan (avattu liikenteelle 08.10.1873) ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka Hangosta lähtivät Atlantin toiselle puolelle. Rata suljettiin matkustajaliikenteeltä syyskuussa 1983, mutta toimii edelleen tavaraliikenteelle välillä Hyvinkää-Karjaa.

Muuta aiheesta

[muokkaa] Kaupunki

Hyvinkäällä on myös ollut maine puhtaan ilman kaupunkina ja sinne rakennettiinkin erityinen sanatorio eli parantola, johon varakkaat venäläiset ja suomalaiset tulivat saamaan hoitoa ja lepäämään. Parantolassa on ollut toipumassa mm. Saima Harmaja. Sanatoriosta on muistona kaupunginosan nimi Parantola.

Hyvinkää palkittiin myös turvallisuuskehittämisestä WHO:n myöntämällä Safe Community (suom. turvallinen paikallisyhteisö) -jäsenyydellä. Hyvinkää on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jolle tämä tunnustus on myönnetty.

Hyvinkää on tunnettu myös pesäpallojoukkueestaan, Hyvinkään Tahkosta.

Hyvinkään Sanomat yhdistettiin Riihimäen sanomien kanssa vuoden 2003 lopussa Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteiseksi lehdeksi, Aamupostiksi.

[muokkaa] Rakennukset

Hyvinkään tunnetuin rakennus on varmastikin pyramidimainen Hyvinkään kirkko (1961, Aarno Ruusuvuori). Muita tunnettuja kohteita ovat muun muassa Vanha kirkko (1896, Y. Sadeniemi), Kytäjän kartano sekä kirkko (1939, Väinö Vähäkallio) ja kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva arkkitehti V. Vähäkallion suunnittelema funkkis-risteys. Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää: Suomen suurimpiin kuuluva Kytäjä golf (2x18 reikää) sekä Hyvinkää golf (18 reikää). Hyvinkäänkadulla sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa käy yli 20 000 kävijää vuodessa.

Hyvinkäällä sijaitsevat mm. KONE Oyj:n, Konecranes:in, Saint Gobain Isoverin ja Myllyn Parhaan tehtaat.

[muokkaa] Luonto

Vuonna 1935 rakennettu Sveitsin hyppyrimäki on mielenkiintoinen rakennelma Sveitsin kansallispuistossa.

Kytäjärven luontoa järven pohjoispuolen kalliolta.

Sveitsin kansallispuistossa on talvella hiihtoladut ja Kulomäen laskettelukeskus,sekä hyppyrimäki, kesällä lenkkipolut, Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan sisäosa on toki auki myös talvella. Puiston koko on noin 200 hehtaaria. Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Hyvinkään suurimpia järviä: Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi (suurimmaksi osaksi Riihimäen puolella), Ridasjärvi, Sykäri sekä Sääksjärvi (osaksi Nurmijärven puolella).

[muokkaa] Lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä toimi toisen maailmansodan jälkeen tovin valtakunnan päälentokenttänä, Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa mm. purjelentoa ja moottorilentoa. Lentokentän läheisyydessä on myös moottoriurheilukeskus.

[muokkaa] Kaupunginosat

Hakala, Hakalanmäki, Keskusta, Kirjavatolppa, Kittelä, Kruununpuisto, Martti, Mustamännistö, Nummenkärki, Nummisilta, Paavola, Pavinmäki, Parantola, Pilvenmäki, Puolimatka, Rääkänpää, Sahanmäki, Sveitsi, Talvisilta, Tanssikallio, Tapainlinna, Tehdas, Vehkoja, Veikkari, Vieremä, Viertola