Raideleveys

Wikipedia

Raideleveys on rautatien kiskojen sisäreunojen välinen etäisyys. Maailman yleisintä raideleveyttä 1435 mm kutsutaan standardiraideleveydeksi (engl. standard gauge) tai joskus kansainväliseksi raideleveydeksi (engl. international gauge). Standardileveyttä kapeampia raideleveyksiä kutsutaan kapeiksi raideleveyksiksi (engl. narrow gauge) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä leveiksi raideleveyksiksi (engl. broad gauge). Rautateitä, joiden raideleveys on pienempi kuin 381 mm kutsutaan pienoisrautateiksi, vaikka niillä voitaisiin kuljettaa matkustajia: kyseessä ovat tällöin puutarharautatiet tai pienoisrautatiet.

Yleisesti ottaen leveäraiteinen juna on vakaampi, sallii suurempia nopeuksia ja pystyy kantamaan enemmän kuormaa, kun taas kapearaiteinen rata on nopeampi ja halvempi rakentaa, ja vie vähemmän tilaa. Kapearaiteisia ratkaisuja suositaankin edelleen mm. kaupungeissa kulkevissa raitiovaunuissa ja vaikeassa maastossa (esim. vuoristossa) kulkevilla radoilla.

Sisällysluettelo 1 Raideleveyksien historiaa 2 Suomen raideleveydet 2.1 Raideleveyksiä 2.2 Suomen kapearaiteisia rautateitä

[muokkaa] Raideleveyksien historiaa

Brittiläinen insinööri George Stephenson käytti 4 jalan ja 8 1/2 tuuman raideleveyttä Stocktonin ja Darlingtonin välisellä junayhteydellä ja kuninkaallinen komitea esitti tätä leveyttä standardiraideleveydeksi 1845. Britannian parlamentti sääti tästä lain (engl. Gauge Act) 1846. Britanniassa leveää raideleveyttä käyttävä Great Western Railways siirtyi standardiraideleveyteen vasta 1892. Myös joillain muilla brittiläisillä rautateillä oli standardiraideleveydestä poikkeavia leveyksiä käytössään.

Yhdysvalloissa ei noudatettu brittiläistä standardiraideleveyttä. Esimerkiksi Yhdysvaltain etelävaltioissa 5 jalan raideleveys oli tyypillinen. Pohjoisvaltioiden voitettua Yhdysvaltain sisällissodan koettiin pohjoisen ja etelän erilaiset raideleveydet taloudelliseksi ongelmaksi. Etelän rautateiden raideleveydet muutettiin vähitellen Pennsylvania Railroad -yhtiön 4 jalan ja 9 tuuman raideleveydeksi 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 1886.

Venäjällä rautateillä arveltiin olevan sotilaallista merkitystä, minkä vuoksi ei haluttu ryhtyä ottamaan käyttöön kansainväliseksi muodostuvaa brittiläistä standardiraideleveyttä. Yhdysvaltalainen sotilasinsinööri George Washington Whistler (Fort Wayne Indiana 1800 - Pietari 1849) palkattiin rakennuttamaan Moskovan ja Pietarin välistä rautatietä, minkä leveydeksi tuli Yhdysvaltain etelävaltiolaiset viisi jalkaa. Näin tämä venäläiseksi raideleveydeksi uskottu leveys tuli voimaan koko rataverkolla koskien myös Viroa, Liettuaa, Latviaa, Suomea, Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Mongoliaa.

[muokkaa] Suomen raideleveydet

Suomessa junat käyttävät periaatteessa samaa viiden jalan leveäraiteista raideleveyttä kuin Venäjällä (Suomi: 1524 mm, Venäjä: 1520 mm). Ero selittyy sillä, että Neuvostoliitossa 1950-luvulla haluttiin loogisemmin SI-järjestelmän avulla ymmärrettävä raideleveys, kun taas Suomen raideleveys perustuu keisarillisella Venäjällä käyttöönotettuun alun perin Yhdysvaltain etelävaltioista peräisin olevaan standardiin, joka oli tasan viisi jalkaa.

Neuvostoliitossa kaventaminen 1524 mm raideleveydestä 1520 mm raideleveyteen tapahtui kallistamalla raiteita sisäänpäin ylhäältä, millä saavutettiin 4 mm kaventuminen. Muualla Euroopassa käytetään yleensä alkujaan brittiläistä standardiraideleveyttä. Merkittävinä poikkeuksina ovat Espanja ja Portugali, joille oli aikanaan tärkeää Napoleonin sotien aikaisten kokemusten perusteella, että raideleveys eroaa siitä, mitä Ranska käyttää.

Sekä Helsingin metrossa että Suomen valtion hallinnoimalla rataverkolla käytetään samaa raideleveyttä (1524 mm). Venäjän raideleveyden käyttäminen helpottaa raaka-aine- ja tavarakuljetuksia Venäjälle. Logistisesti Suomi on osa Venäjän mannerta itään päin, kun taas länteen päin Suomi on Itämeren vuoksi kuin saari. Junayhteyttä länteen ei kuitenkaan saataisi merkittävässä määrin toimimaan, vaikka raideleveys olisi standardiraideleveys. Vaunujen kuljettaminen junalautoilla ei olisi laajassa mitassa kannattavaa.

Suomessa käytettyjä raideleveyksiä ovat olleet 600, 750, ja 900 mm (kapearaiteiset rautatiet) sekä nykyisin käytössä oleva 1524 mm (leveäraiteinen rautatie). Helsingin (sekä Turun ja Viipurin entiset) raitiotiet ovat raideleveydeltään 1000 mm.

[muokkaa] Raideleveyksiä

kapeita raideleveyksiä (engl. narrow gauge)

- Cap-Gauge (3' 6 eli 1066,8 mm)

1067 mm Japani, Taiwan (Japanin hallinnassa 1895-1945), Angola, Botswana, Kongo, Ghana, Mosambik, Namibia, Nigeria, Zambia, Zimbabwe, Indonesia

- Vietnam 1 000 mm

standardiraideleveys (engl. standard gauge 4' 8 1/2 eli 1435,1 mm)

1435 mm

leveitä raideleveyksiä (engl. broad gauge )

- viiden jalan vanhat Yhdysvaltain etelävaltiolaiset (5' eli 1524 mm) raideleveydet

1524 mm Suomi (ja Puola vuoteen 1918, jolloin se siirtyi standardiraideleveyteen). Mikko Alameren julkaiseman teoksen vuodelta 1979 mukaan 1959 rautatiehallitus määritteli uudeksi kiskotuksen nimellisraideleveydeksi 1520 mm aikaisemman 1524 mm asemesta. Tätä ei kuitenkaan toteutettu.

1520 mm entiset neuvostotasavallat ja Mongolia

- Irlannin raideleveys

1600 mm

- Pyreneitten niemimaan raideleveydet (5' 5 1/2 eli 1663,7 mm)

1676 mm Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Argentiina ja Chile

1674 mm Espanja

1665 mm Portugali

[muokkaa] Suomen kapearaiteisia rautateitä

Rautatien nimi tai nimitys	Toiminnassa	Raideleveys	Pituus	Huomautukset
Eskolan metsärata	1920–1961	750 mm	68,0 km	vain suurin linjapituus mainittu
Fiskars–Pohjankuru	1890–1952	750 mm	5,5 km	Fiskarsin ruukilta Pohjankurun satamaan
Harvialan metsärata	1917–1955	750 mm	30 km	pituus sivuradat mukaan lukien; pääratapituus oli n. 16 km
Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata	1944	750 mm	178,0 km	purettiin, materiaali Neuvostoliittoon sotakorvauksena
Hyvinkää–Karkkila	1913–1967	750 mm	44,0 km	osa kalustosta ajokunnossa ja museoituna
Jokioisten Rautatie	1899–1974	750 mm	22,4 km	Forssa–Humppila
Jokioisten Museorautatie	1978–	750 mm	14,0 km	Jokioinen–Humppila
Kalajoen Hiekkasärkkien rautatie	? –2000	600 mm	1,1 km	purettu keväällä 2004
Karhulan-Sunilan Rautatie	1909–1926	785 mm	5,6 km	leveäraiteistettu (1524mm) vuonna 1926, edelleen yksityinen
Karjalankosken rautatie	1906–1956	600 mm	3,9 km	sijaitsi Juankoskella, välillä Juantehdas–Karjalankoski
Kausala–Leininselkä	1910–1946	750 mm	5,0 km	sijaitsi Iitin Kausalassa
Konnunsuo–Muukko	1924–1961	600 mm	17,5 km
Kovjoen museorautatie	1990–	600 mm	2,0 km	Kovjoella Uudenkaarlepyyn–Kovjoen rautatien paikalla toimiva museorautatie
Kupittaan savirata	n.1925–1962	600 mm	? km	Kupittaan Savi Oy:n savenkuljetusrata
Kuurilan metsärata	1930-luvulle	750 mm	? km	toiminta päättyi 1930-luvulla
Kuusankoski–Voikkaa	1922–1961	600 mm	4,5 km
Kyröskosken sähkörautatie	1914–1989	750 mm	?	viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata
Lohjan sähkörautatie	1907–1930	750 mm	4,4 km	avoinna yleiselle liikenteelle vuosina 1912–1929
Loviisa–Vesijärvi	1904–1960	750 mm	81,7 km	VR:lle 1959, leveäraiteistettu (1524mm) vuonna 1960
Läskelän Rautatie	1916–1970-luku	750 mm	?	NL:lle 1945, leveäraiteistettu (1520mm) 1970-luvulla
Montolan kalkkirata	1933–1953	600 mm	6 km	Loukolampi–Montola
Ojakkala–Olkkala	1911–1957	600 mm	12,0 km
Outokumpu–Juojärvi	1918–1955	750 mm	12,9 km
Pohjois-Suomen Kaivosrautatie	1997–	600 mm	1,6 km	Tankavaaran kultamuseon turistirautatie
Riihimäki–Loppi	1910–1952	600 mm	14,4 km
Rokua (Lastenmaan rautatie)	1986–	900 mm	3,3 km
Uusikaarlepyy–Kovjoki	1903–1916	600 mm	12,3 km
Vilppula–Mänttä	1900–1929	600 mm	6,7 km
Ylä-Syvärin kenttärata	1942–1944	750 mm	71,6 km	Aunuksessa Syvärin–Äänisen alueella
Ähtärin eläinpuiston rautatie	? –2002	600 mm	2,0 km	purettu vuonna 2005
Äänekoski–Suolahti	1900–1943	750 mm	?