Indouralilaiset kielet

Wikipedia

Indouralilaiset kielet on hypoteettinen toisilleen sukua olevien kielten perhe, johon kuuluvat indoeurooppalaiset ja uralilaiset kielet sekä mahdollisesti eräitä muitakin kieliä. Hypoteesia ei yleisesti kannateta.

Yleisin argumentti tukemaan tätä sukulaisuutta perustuu kielten yhtäläisiin yleisluontoisiin morfologisiin piirteisiin. Esimerkiksi sekä indoeurooppalaisille että uralilaisille kielille on tyypillistä ensimmäiseen persoonaan viittaavien pronominien alkaminen m:llä ja toiseen persoonaan viittaavien pronominien alkaminen t:llä (suomen sinä-sanan varhaisempi alkukonsonantti t vaihtui s:ksi aikaisintaan kantasuomen aikana). Tätä on tosin perusteltu muinkin syin. Uralilaisten kielten monikon t-päätteen on arveltu olevan sukua indoeurooppalaisten kielten s-päätteelle. Sukulaisuutta on arveltu myös eräiden yksittäisten substantiivien perusteella (mm. englannin name, water; saksan Name, Wasser; ruotsin namn, vatten, joita vastaavat suomessa sanat nimi ja vesi). Jotkut ovat huomanneet vastaavuutta uralilaisissa ja indoeurooppalaisissa k-äänteissä: ur. ka = indoeur. ke/ge; ur. kä, ke, ki = indoeur. kʲe/gʲe; ur. ko, ku, ky = indoeur. kʷe/gʷe ([1]).

Kielitieteilijöiden valtaosa pitää tämänkaltaisia perusteluja kuitenkin riittämättöminä. Joka tapauksessa teorian kannattajien mielestä uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet vaikuttavat huomattavan samankaltaisilta kieliksi, joiden ei katsota olevan toisilleen sukua; tästä on tosin mm. Juha Janhunen esittänyt eriäviä mielipiteitä. Yhdeksi tutkimuksen ongelmaksi on katsottu, että molemmissa kieliryhmissä olevat samankaltaiset sanat katsotaan lähes automaattisesti lainoiksi indoeurooppalaisista kielistä uralilaisiin, vaikka tämä ei olisi kronologian kannalta edes mahdollista.^lähde? Samalla jää helposti ottamatta huomioon se mahdollisuus, että sanat olisi lainattu uralilaisista kielistä indoeurooppalaisiin, mikä on harvinaisempaa mutta mahdollista. Näin ollen samankaltaisia sanoja ei ole voitu ottaa huomioon, kun on tutkittu kieliryhmien mahdollista sukulaisuutta.^lähde? Samankaltaista sanastoa on kuitenkin huomattavan paljon, ja osa siitä on varmuudella hyvin vanhaa.

Frederik Kortlandt kannattaa mallia, jossa indouralilaiset asuivat alun perin Kaspianmereltä pohjoiseen. Hänen teoriansa mukaan osa näistä siirtyi tai levittäytyi lännemmäksi, erkani muista indouralilaisista ja tuli kosketuksiin kaukasialaisten kielten puhujien kanssa. Indoeurooppalaisten kielten eräät piirteet olisivat kaukasialaisista kielistä peräisin. Ryhmä jatkoi edelleen levittäytymistä länteen ja saapui Mustanmeren seudulle, jossa heidän kielensä kehittyi indoeurooppalaiseksi kantakieleksi.