Johan Reinhold Sahlberg
Wikipedia
John (Johan)Renhold Sahlberg (s.1845 Helsinki ja k. 1920 Helsinki) oli suomalainen hyönteistieteilijä. Hän tuli ylioppilaaksi 1865, jonka jälkeen valmistui fil. kandidaatiksi 1869, eläintieteen dosentiksi 1871 ja tohtoriksi 1880. V. 1883 hänestä tuli hyönteistieteen ylim. professori. Ylim. professorin virassa hän oli eläkkeelle jäämiseensä asti v. 1918. Hän toimi myös hyönteismuseon esimiehenä 1883-1918.
Johan meni naimisiin v. 1873 Augusta Theresia Wilhelmina (mimmi) Wervingin kanssa, joka oli hänen nuoruutensa ystävä ja erikoistunut kasvitieteeseen. Heille syntyi Unio poika v. 1882 (V:sta 1906 Uunio Sailas), josta tuli myös tunnettu hyönteistieteilijä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hyönteistutkimus
Johan Sahlbergista voidaan sanoa, että enemmän kuin kukaan muu, hän on edistänyt Suomen hyönteistön tuntemusta. Jo kouluajoista alkaen Johan oli harvinaisen kiinnostunut hyönteisistä. Alkuun hän keräsi hyönteisiä asuinseutunsa Turun ympäristöstä, myöhemmin hän teki hyönteisretkiä eri puolille Suomea. Kiinnostus jatkui koko elämän ajan ja hänestä tulikin aikansa etevin Suomen hyönteisten tuntija. Hän valitsi monesti kesänviettopaikkansakin sillä silmällä, että Suomen hyönteistö tulisi tutkituksi mahdollisimman tarkkaan. Eniten hän tuli tunnetuksi kovakuoriaisia ja kaskaita koskevista tutkimuksistaan. Kun Johanin isä Reinhold Ferninand Sahlberg ja isoisä Carl Reinhold Sahlberg myöskin olivat keränneet hyönteiskokoelmia, jäivät ne perinnöksi Johanille. Yhdessä Johanin itse keräämänsä kokoelman kanssa käsittivät ne lopulta n. 200 000 yksilöä ja 25 000 –30 000 lajia. Johanin kuoltua se lunastettiin Turun yliopistolle v. 1921.
Sahlberg kuvasi tieteelle uusia hyönteislajeja 500, joista 400 oli kovakuoriaisia. Eräs hänen löytämänsä ja kuvaamansa tieteelle uusi kovakuoriaislaji löytyi v. 1896 Palestiinasta Betlehemin läheltä ns. Salomonin lammikoilta ja sille hän antoi nimen Philhydrus Salomonis.
Johan Sahlberg oli myös tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti n. 350 julkaisua valtaosin hyönteisistä. Hänen väistöskirjansa koski Suomen ja Skandinavian pikkukaskaita (1871).
[muokkaa] Matkat
Hän teki paljon matkoja Suomeen, lähialueille ja kauemmaksi Eurooppaan ja Aasiaan. Näiltä matkoilta hän myös keräsi arvokkaita hyönteisnäytteitä. Vaikka retket järjestettiin entomologisessa l. hyönteistieteeellisessä tarkoituksessa, hän tutustui retkillä muutenkin paikalliseen elämään, oloihin ja ihmisiin, joista hän kirjoitti matkakertomuksissaan. Hän kirjoitti lukuisia kirjeitä matkoiltaan, joista monet ovat vielä tallella. Useilla matkoilla hänellä oli mukana omia perheenjäseniä tai koko perhekin.
[muokkaa] Yhteiskunnallinen toiminta
Sahlberg oli Suomen ensimmäisen tieteellisen seuran ”Societas pro Fauna et Flora Fennica” varsinainen perustaja (1878).
Sahlberg oli vakaumuksellinen kristitty eikä hän kannattanut darwinismia. Hän oli kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä sekä siveellisyys- ja raittiusasioista. Hän oli myös Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksen Puheenjohtaja ja osallisena perustamassa Nuorten Miesten Kristillistä Yhdistystä (NMKY) (1890).
[muokkaa] Matkat aikajärjestyksessä
- Länsi-Lappi (Norjan rannikolle saakka) (1867)
- Itä-Karjalan matka (1869)
- Kuolan Lapin matka (1870)
- Länsi-Siperian matka (1876)
- Ruijan ja Lapin matka (1894)
- I matka Välimeren maihin (1895-1896) (Italia, Kreikka (mm. Korfu), Palestiina, Egypti)
- Turekstanin matka (1896)
- II matka Välimeren maihin (1898-1899) (Italia, Kreikka, Tunisia, Algeria)
- III matka Välimeren maihin (1903-1904) (Balkan, Egypti, Palestiina, Syyria, Vähä-Aasia)
- IV matka Välimeren maihin (1906) (Dalmatia ja Hertsegoviina)
[muokkaa] Teoksia
[muokkaa] Lähteet
- Retkeilyjä kolmessa maanosassa. John Sahlbergin matkakirjeiden ym. kirjoitelmien sekä omien kokemusten mukaan kertonut Uunio Sailas. Wsoy. 1952.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Saalas, Uunio: John Reinhold Sahlber – hyönteistieteilijä, tutkimusmatkailija ja aatteellisten rientojen edistäjä 1845-1920. Acta Entomologica Fennica 16, 1960.
