John Ruskin

Wikipedia

John Ruskin

John Ruskin (8. helmikuuta 1819 – 20. tammikuuta 1900) oli englantilainen kirjailija, runoilija, maalari ja taidekriitikko.

Ruskin oli sherrytehtailijan poika, ja hän syntyi Lontoossa ja suoritti opintonsa Oxfordissä. Omaisuutensa ansiosta hän saattoi vierailla ympäri Eurooppaa olevissa museoissa opiskellen maalaustaidetta.

[muokkaa] Toiminta

Hän oli prerafaeliittien jäsen. Ryhmä syntyi 1800-luvun puolivälissä esteetikkojen ja kirjallisten piirien yhteiseksi järjestöksi. Ruskin kirjoitti teoksen The Stones of Venice (1853), joka oli eräänlaisen törmäys viktoriaaniseen yhteiskuntaan, ja sen tarkoituksena oli tuoda yhteen taide, luonto, moraali ja ihminen. Tämä teos teki hänestä eräänlaisen perustajan Arts & Crafts -liikkeelle, kun William Morris, jonka ohjaaja hän oli, tuli liikkeen kärkihahmoksi. Kirjoitustensa ja kuulijoidensa kautta hän herätteli henkiin kuoleman kielissä ollutta englantilaista käsityötaitoa. Hän on myös eräänlainen Jugendin edelläkävijä.

Vuodesta 1870 lähtien Ruskin vastusti ranskalaisen arkkitehdin Viollet-le-Ducin näkemyksiä, joiden mukaan arkkitehtuurin tuli olla homogeeninen kokonaisuus, historiasta ja historiallisen monumentin kokonaisuudesta välittämättä. Teoksessaan The Seven Lamps of Architecture (1849) Ruskin määrittän arkkitehtuurin inhimilliseksi olioksi, jota tulee tukea ja siten restauroida sitä mahdollisimman vähän. Mutta monumentin pitää saada myös kuolla luonnollinen kuolema. Näin oli muodostunut kaksi erilaista näkemystä kansallisten aarteiden säilyttämiseksi. Ruskin sai tukea William Morrisilta, joka suositteli, että kohteita ei restauroitaisi lainkaan. Morris perustikin vanhojen rakennusten suojeluun erikoistuneen järjestön.

Ruskinin erinomainen taidemaku sai hänet ihailemaan yhtä lailla Italian primitiivistä taidetta kuin englantilaista taidemaalaria Turneria, joka kuului ns. pre-raphaelites –ryhmään. Hän oli myös suuri taiteen propagandisti. Hänen ajatuksena popularisoivat taidetta ja kirjoillaan, jotka hän julkaisi vaikuttaakseen voimakkaasti Arts and Crafts –liikkeeseen, joka edusti selkeästi paluuta luontoon -ajatusta, tämä puolestaan merkitsi viehkeitä, aaltomaisia muotoja ja hillittyä charmia, jotka löydetään kasvien, kukkien, hyönteisten, kalojen, lohikäärmeiden, seireenien ja lintujen muodoista ja niiden väreistä kaikessa loistossaan.