Käpyrauhanen

Wikipedia

Käpyrauhanen eli käpylisäke (lat. corpus pineale tai epiphysis cerebri, engl. pineal gland) on väliaivojen yläosassa, lähellä aivojen keskipistettä sijaitseva pieni, n. 0,1-0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen mm. melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen ja se estää melatoniinin eritystä eli melatoniinihormonin määrä on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Käpyrauhasen muu hormonaalinen toiminta ihmisen fysiologiassa ei ole täysin selvillä.

Käpyrauhanen on aivojen ainoa osa joka on täysikasvuisilla ihmisillä useimmiten normaalisti kalkkiutunut ja siten se näkyy myös tavallisessa röntgenkuvassa selvästi erilaisena aivojen muista osista. Liiallinen kalkkiutuminen saattaa kuitenkin viitata esim. pinealoomaan eli kasvaimeen käpyrauhasessa.

Joidenkin uskomusten mukaan käpyrauhanen on surkastunut "kolmas silmä", joka liittyy paranormaaleihin psyykkisiin kykyihin kuten telepatiaan. Näiden uskomusten perusteena on käpyrauhasen synty alkion kehityksen aikana, kuroutumisen katsotaan muistuttavan silmän syntyä. Käpyrauhasesta erittyy myös dimetyylitryptamiinia eli DMT:tä, joka on vahva hallusinogeeni. Sisäsyntyisenä tämän kemikaalin on arveltu vaikuttavan osallisena mm. unien näkemisessä sekä kuolemanrajakokemuksissa. René Descartes kuvasi käpyrauhasta "sielun istuimeksi", uskoen että sen roolin ihmisaivojen anatomiassa teki ainutlaatuiseksi se, että kyseinen aivojen osa ei ollut kopioitunut samankaltaisena sekä oikealle että vasemmalle puolelle. Käpyrauhaseen liittyy myös joogassa otsachakra.

Umpieritysjärjestelmä

Aivolisäke - Haiman endokriininen osa - Hypotalamus - Kilpirauhanen - Kivekset - Käpyrauhanen - Lisäkilpirauhanen - Lisämunuainen - Munasarja