Hypotalamus
Wikipedia
Hypotalamus on aivojen osa. Se sijaitsee väliaivojen pohjaosassa talamuksen alapuolella. Hypotalamus muodostaa aivolisäkkeen kanssa hormonaalisen säätelyjärjestelmän, jossa hypotalamus säätelee aivolisäkkeen toimintaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hypotalamuksen merkitys
Hypotalamus on keskus, joka rekisteröi elimistön tarpeita ja pyrkii ylläpitämään elimistön homeostaasia eli tasapainoa. Hypotalamus säätelee myös autonomisen hermoston toimintaa sekä umpieritystä. Hypotalamuksella on keskeinen rooli tunteiden säätelyssä.
Hypotalamus tuottaa hormoneja ja tekijöitä, jotka pyrkivät joko vapauttamaan tai estämään aivolisäkkeen hormoneja, jotka edelleen säätelevät elintoimintoja.
[muokkaa] Hypotalamuksen keskuksia
Hypotalamus on kooltaan hyvin pieni, painoltaan vain muutamia grammoja, mutta siinä on useita eri toimintoja sääteleviä keskuksia. Eri keskukset ovat yhteydessä myös toisiinsa. Alla esitellään joitakin keskuksia.
[muokkaa] Ventromediaalitumake
Ventromediaalitumake säätelee kylläisyyttä, ja sen tuhoaminen johtaa ylensyöntiin. Ventromediaalitumakkeen vastavaikuttaja on lateraalihypotalamus, joka säätelee nälän tunnetta.
[muokkaa] Lateraalihypotalamus
Lateraalihypotalamus säätelee näläntunnetta, janoa ja nesteenottoa. Sen tuhoaminen johtaa anoreksiaan ja stimulointi ylensyöntiin.
[muokkaa] Suprakiasmaattinen tumake
Suprakiasmaattinen tumake on elimistön kello, jonka avulla elimistö noudattaa sirkadiaanista 24 tunnin vuorokausirytmiä. Toisin sanoen elimistön toiminnot, kuten uni-valve-rytmi, verenpaine ja aineenvaihdunta säätyvät tämän kellon mukaan. Suprakiasmaattisessa tumakkeessa on runsaasti melatoniini-reseptoreita. Melatoniini on yöhormoni, joka ilmeisesti tahdistaa suprakiasmaattista tumaketta. Melatoniinia käytetään unilääkkeenä ja aikaerorasituksen hoidossa. Suprakiasmaattisen keskuksen tuhoaminen johtaa elimistön rytmien sekaantumiseen.
[muokkaa] Posteriorinen hypotalamus
Posteriorinen hypotalamus säätelee sympaattista hermostoa. Posteriorisen hypotalamuksen stimuloinnista (DBS, Deep Brain Stimulation) on saatu lupaavia kokemuksia lääkeresistentin sarjoittaisen päänsäryn (cluster headache) hoidossa.
[muokkaa] Supraoptinen tumake
Supraoptinen tumake säätelee mm. vasopressiinin eli antidiureettisen hormonin (ADH, Antidiuretic Hormone) eritystä, mikä säätelee nestetasapainoa. Myös oksitosiinia tuotetaan supraoptisessa tumakkeessa.
[muokkaa] Paraventrikulaaritumake
Paraventrikulaaritumake vapauttaa kortikotropiinia vapauttavaa hormonia (CRH, Corticotropin-Releasing Hormone). CRH säätelee kortikotropiinin eli ACTH:n vapautumista, joka puolestaan säätelee glukokortikoidien vapautumista. Tämä järjestelmä siis säätelee stressireaktioita. Paraventrikulaaritumake tuottaa myös oksitosiinia.
[muokkaa] Hypotalamuksen tuottamia hormoneja
[muokkaa] Tyreotropiinia vapauttava hormoni (TRH)
Tyreotropiinia vapauttava hormoni eli tyreoliberiini eli TRH (Thyrotropin-Releasing Hormone) saa aivolisäkkeen etulohkon erittämään tyreotropiinia (TSH, Thyroid-Stimulating Hormone), joka puolestaan stimuloi kilpirauhasta erittämään tyroksiinia ja trijodityroniinia. Tällä järjestelmällä on keskeinen rooli aineenvaihdunnan säätelyssä.
[muokkaa] Gonadotropiinia vapauttava hormoni (GnRH)
Gonadotropiinia vapauttava hormoni eli gonadoreliini eli GnRH (Gonadotropin-Releasing Hormone) stimuloi aivolisäkettä tuottamaan luteinisoivaa hormonia (LH, Luteinizing Hormone) ja follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH, Follicle-Stimulating Hormone). Naisella nämä hormonit aiheuttavat ovulaation sekä säätelevät keltarauhasen progesteronin tuotantoa. Miehellä luteinisoiva hormoni säätelee kivesten Leydigin solujen androgeenin tuotantoa. Lisäksi FSH stimuloi naisilla follikkelin eli munarakkula kasvua ja estrogeenieritystä sekä miehillä vaikuttaa spermatogeneesiin. Nämä hormonit ovat tärkeitä hedelmällisyyden kannalta.
[muokkaa] Kasvuhormonia vapauttava hormoni (GHRH)
Kasvuhormonia vapauttava hormoni eli somatoliberiini eli GHRH (Growth Hormone Releasing Hormone) kiihdyttää aivolisäkkeen kasvuhormonin eli somatotropiinin eritystä. GHRH:ta syntetisoituu hypotalamuksen lisäksi pieniä määriä myös muualla elimistössä. GHRH on somatostatiinin vastavaikuttaja eli somatostatiini pyrkii estämään kasvuhormonin vapauttamista. Kasvuiässä häiriöt kasvuhormonin erittymisessä aiheuttavat häiriöitä pituuskasvuun (lyhytkasvuisuus tai jättikasvuisuus eli gigantismi) , kasvun päättymisen jälkeen liiallinen kasvuhormonin vapautuminen aiheuttaa akromegalian eli jättikärkisyyden, jossa luuston kärkiosat ja pehmytosat jatkavat kasvuaan aiheuttaen sairaudelle tyypilliset piirteet ulkonäköön. Aikuisilla kasvuhormonin puute voi aiheuttaa lihasmassan pienenemistä, rasvakudoksen lisääntymistä ja luuston heikentymistä.
[muokkaa] Kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH)
Kortikotropiinia vapauttava hormoni eli kortikoliberiini eli CRH (Corticotropine-Releasing Hormone) vapauttaa adrenokortikotrooppista hormonia eli kortikotropiinia eli ACTH:ta (Adrenocorticotropic Hormone) aivolisäkkeen etuosasta. ACTH vahvistaa lisämunuaisen kuorikerrosta ja lisää glukokortikoidien eritystä. Glukokortikoidit puolestaan vähentävät CRH:n vapautumista. Stressin aikana järjestelmä toimii aktiivisemmin.
[muokkaa] Somatostatiini (GIH)
Somatostatiini eli GIH (Growth Hormone Inhibiting Hormone) on kasvuhormonia (somatotropiini) estävä hormoni. Somatostatiini estää myös tyrotropiinin, glukagonin, insuliinin ja gastriinin eritystä. Somatostatiinijohdosta oktreotidia käytetään mm. akromegalian hoidossa ja lievittämään maha-suolikanavan kasvainten oireita. Oktreotidi on somatostatiinia voimakkaampi ja pitkävaikutteisempi. Jotkin lääkkeet voivat myös pleiotrooppisesti eli toisen vaikutuksen ohella vaikuttaa somatostatiinin, kuten nimodipiini. Nimodipiini (Nimotop) on korkean lipofiilisyyden (rasvaliukoisuuden) vuoksi keskushermostoselektiivinen kalsiumkanavan estäjä eli antagonisti, joka nostaa somatostatiinipitoisuutta likvorissa eli selkäydinnesteessä (CSF, Cerebrospinal Fluid). Tällä voi olla hoidollista merkitystä joissakin nopeasyklisissä kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä ja muissakin neuropsykiatrisissa häiriöissä, joihin liitty affektiivista tai kognitiivista problematiikkaa. Nimodipiinillä on myös muita vaikutuksia aivoissa, kuten verenkiertoon liittyvät vaikutukset.
[muokkaa] Dopamiini (DA)
Hypotalamus vapauttaa myös dopamiinia, joka on aminohappo tyrosiinin derivaatta eli johdannainen. Dopamiinin tehtävänä on estää prolaktiinin vapautumista aivolisäkkeen etuosasta. Prolaktiinin tärkein tehtävä on käynnistää laktaatio eli maidon eritys synnytyksen jälkeen ja ylläpitää sitä. Tyreotropiinin vapauttajahormoni (TRH) kiihdyttää prolaktiinin eritystä. Prolaktostatiini estää ja prolaktoliberiini lisää prolaktiinin vapauttamista. Hyperprolaktinemiaa eli prolaktiinin liikaeritystä voidaan hoitaa dopamiiniagonisteilla. Toisaalta eräät dopamiinireseptoreita antagonisoivat lääkkeet, kuten neuroleptit, voivat aiheuttaa hyperprolaktinemian.
[muokkaa] Antidiureettinen hormoni (ADH)
Antidiureettisen hormonin eli ADH:n (Antidiuretic Hormone) vaikutuksesta virtsan vesimäärä vähenee ja virtsa väkevöityy eli tämän avulla elimistö säätelee nestetasapainoa. Munuaisten kokoojaputkissa ADH lisää permeabiliteettia, jolloin niiden vedenläpäisykyky paranee ja veden talteenotto lisääntyy. ADH:n erityksen häiriöille voivat altistaa jotkin kasvaimet, keskushermoston ja keuhkojen sairaudet, tietyt lääkkeet ja psyykkiset häiriöt.
Antidiureettinen hormoni valmistetaan hypotalamuksessa, mutta se kulkeutuu aksoneita pitkin aivolisäkkeen takalohkoon, jossa se varastoidaan ja vapautetaan.
[muokkaa] Oksitosiini (OT)
Oksitosiini on hypotalamuksen tuottama, aivolisäkkeen takalohkon vapauttama hormoni, joka supistaa kohtua ja aiheuttaa maitorauhastiehyiden supistumisen. Oksitosiinia käytetään synnytyksen käynnistämisessä.
[muokkaa] HPA-akseli
Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais -akseli eli HPA-akseli (Hypothalamus-Pituitary-Adrenal cortex -axis) on tärkeä osa neuroendokriinistä järjestelmää, joka kontrolloi stressireaktioita. Järjestelmä toimii siten, että hypotalamus vapauttaa CRH:ta, joka vapauttaa aivolisäkkeestä ACTH:ta, joka stimuloi glukokortikoidituotantoa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Nämä glukokortikoidit puolestaan hillitsevät CRH:n vapauttamista. Ihmisen tärkein glukokortikoidi on kortisoli. Stressin ja kortisolin lisäksi CRH:n vapauttamista säätelee uni-valve -rytmi. Myös aivojen monoamiinivälittäjäaineet, kuten serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini osallistuvat säätelyyn.
Useilla masennusta sairastavilla henkilöillä HPA-akseli toimii yliaktiivisesti. Tällöin uni-valve -rytmi on usein häiriintynyt ja elimistössä on krooninen stressi. Nämä syövät voimavaroja, ja helposti joudutaan noidankehään, jossa stressi pahenee entisestään. Mielialalääkkeet saattavat tasapainottaa HPA-akselin toimintaa välittäjäaineiden määrää lisäämällä, jolloin noidankehä helpottaa ja elimistö alkaa toipua. Mielialalääkkeillä on monia muitakin vaikutuksia kuin HPA-akseliin liittyvät. Psykoterapian merkitys masennukseen liittyy osin siihen, että opitaan hallitsemaan stressireaktioita ja rentoutumaan, jolloin HPA-akselin toiminta tasapainottuu. Otsalohkoista, joihin tavoitteellisen toiminnan koordinointi on keskittynyt, on hermoratoja hypotalamukseen. Näin ollen tietoisilla ponnistuksilla voimme vaikuttaa HPA-akselin toimintaan.
[muokkaa] Katso myös
| Umpieritysjärjestelmä |
|
Aivolisäke - Haiman endokriininen osa - Hypotalamus - Kilpirauhanen - Kivekset - Käpyrauhanen - Lisäkilpirauhanen - Lisämunuainen - Munasarja |
