Kambrikausi
Wikipedia
Kambrikausi 542-490 miljoonaa vuotta sitten oli monisoluisten kuorellisten merieläinten nopean kehityksen aikaa. Maaeläimiä ei vielä ollut. Uusia lajeja ja ryhmiä syntyi nopeasti, jotkut katosivat yhtä nopeasti. Kambrikauden eläimet olivat enimmäkseen selkärangattomia, mm. molukkirapumaisia trilobiitteja ja nilviäisiä, jotka elivät kauden lämpimissä ja matalissa merissä. Kuoret kehittyivät suojaksi eläimille petoja vastaan. Kambrikauden nopeaa eläinkunnan kehitystä sanotaan kambrin räjähdykseksi. Kambrikauden melko suurilla kovakuorisilla monisoluilla oli ollut pienempiä, pehmytkuorisempia edeltäjiä. Kambrin alussa eli nykyisin tuntemattomia merieläintyyppejä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geologia ja ilmasto
Kambri alkoi jääkauden päättyessä. Kauden ilmasto oli koko ajan nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Jääkauden arvellaan tuhonneen aikaisempaa lajistoa ja näin jättäneen tilaa nopealle kehitykselle. Ilmasto oli leuto. Kambrikaudella lämpimät, matalat meret olivat yleisiä (merenpinta oli korkealla?) sekä mannerliikunnat nopeita. Kauden alussa 580 miljoonaa vuotta sitten syntynyt supermanner Pannotia oli jo hajoamassa. Kambrikauden alussa ilmakehässä oli jo huomattava määrä happea, josta oli syntynyt maata suojaava otsonikerros. Tämä kiihdytti ehkä evoluutiota. Kambrikaudella tapahtui kaikkiaan noin viisi pientä alle 30% lajistosta tuhonnutta joukkotuhoa, joista viimeinen päätti kambrikauden. Se tuhosi 50% mautiloideista (kuorellisia pääjalkaisia) ja trilobiiteista. Silloin alkoi jääkausi.
[muokkaa] Kasvillisuus
Kambrikaudella saattoi olla levistä kehittyneitä maakasveja. Maalla oli luultavasti sammalia.
[muokkaa] Eläimistö
Kambrikauden elämä oli enimmäkseen merissä. Maaelämä ei ollut kehittynyt ainakaan mainittavissa määrin. Äyriäisten sukuiset niveljalkaiset trilobiitit olivat yleisiä. Erilaisia simpukoiden ja kotiloiden sukulaisia oli runsaasti. Monilla näillä nilviäisillä oli lonkeropää kuin mustekalalla. Monet kambrikauden eläimet olivat siksi eri muotoisia kuorellisia mustekaloja. Trilobiitit muistuttavat muodoltaan hieman siiroja. Esimerkkilajiksi sopii vaikkapa Bathyriscus formosis keski-kambrikaudelta. Trilobiitteja oli alle millimetrin kokoisista 72:n sentin mittaisiin. Kambrikaudella kuorelliset merieläimet yleistyivät nopeasti. Kauden eläimistöön kuuluu jaokkeisia matoja, simpukoita, kotiloita, lonkerojalkaisia simpukan kaltaisia eläimiä, piikkinahkaisia, sienieläimiä ja niiden sukupuuttoon kuolleita sukulaisia archaeocyatideja sekä alkeellisia graptoliitteja ja merililjoja. Tommotia oli ilmeisesti kalmarin kaltainen panssarikuorinen nilviäinen. Kambrikauden suurin eläin 60 senttiä pitkä Anomalocaris oli meressä liikkuva kaukaisesti katkarapua muistuttava, muodoltaan hieman rauskua muistuttava eläin. Kambrikaudella eli alkeellinen ankeriasmainen selkäjänteinen Pikaia joka lienee selkärankaisten esi-isä.
[muokkaa] Kambria edeltävä kehitys ja Tommotian-kausi
Kuorellisia pienikuorisia fossiileja on jo kambria edeltävältä ediacarakaudelta 565 - 543 miljoonaa vuotta sitten, aivan kauden lopulta. Pienikuoriset olivat paikallaan pysytteleviä matomaisia planktonia pyydystäviä eläimiä, jotka ovat jättäneet jälkeensä kalkkiputkiloita, esim Cloudinidae, sinotubulina sekä sabellitideja ja vendotaenideja. Putkien pituus saattoi olla senttimetriluokkaa, paksuus millimetrejä. Alimmalla kambrilla ilmestyivät Anabarites, Protohertzina ja alkeelliset nilviäiset Jotkut fossiilit (ehkä Protoherzina) ovat putkilomaisia, kolmeharjanteisia fossiileja (trilobiitissa on kolme harjannetta).
Seuraavassa, noin 5-15 miljoonaa vuotta kestävässä vaiheessa noin 0,543-0,530 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi muutamia kuoriaislajeja. Nämä fossiilit olivat pienikuorisia eläimiä eläessään. Esim. kalsiumfosfaattikuorinen Protohertzina, joka muistuttaa nuolimatoja, on ensimmäinen tunnettu saalistajaeläin. Samalta ajalta on löydetty monia jälkiä jotka kertovat eläinten liikkuneen. Tänä aikana lähes kaikki Ediacara-eläimistö kuoli luultavasti saalistajien ilmestyttyä mukaan. Jäljelle jäi vain kuorellisia eläimiä, jotka kykenivät suojaaman itsensä saalistajilta.
Tommotian-Atdabanian-kaudella 530-525 ilmestyivät lähes kaikki nykyiset kovakuoristen pääjaksot fossiilistoon. Sitten 10-20 miljoonassa vuodessa ilmestyi useampia kuoriaislajeja, saalistajaeläimiä ja Siperian seuduilla kuppimaisia archaeocyanteja, sienieläintä tai korallia muistuttavia muotoja n. 530-525 miljoonaa vuotta sitten ja kalkkileviä. Tommotian-kaudella 530-527 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät Brakiopodit ja archaeocyantit ja Lapworthella ja monia pehmeäruumiisia eläimiä. Trilobiitit ilmestyivät Atdabanian-kaudella 527/525 miljoonaa vuotta sitten, samoin alkeelliset piikkinahkaiset. Lopulta 15-30 miljoonassa vuodessa ilmestyivät trilobiitit ennen aikaa 520 miljoonaa vuotta sitten. Archaeocyantit levisivät koko maapallon alueelle. Tätä kautta kuvaa Burgess Shalen fauna.
[muokkaa] Kambrin räjähdys
-
Pääartikkeli: Kambrikauden räjähdys
Kambrikausi merkitsi valtavaa hyppäystä fossiilistossa prekambrikauteen verrattuna. Tämän sanotaan monesti johtuvan siitä, että eläimille ilmestyi kova kuori ja niiden koko kasvoi. Kambrikaudella syntyivät ensimmäiset nykyaikaiset eliöyhteisöt, joissa oli saaliita ja saalistajia kasvi- ja planktonravinnon syöjien lisäksi. Kambrin nopean evoluution uskotaan myös johtuvan eläinten yksinkertaisesta geeniperimästä, jossa suurikaan mutaatio ei tuota lisääntymiskyvytöntä tai elinkyvytöntä eläintä. Kuorten kehitys liittynee puolustautumiseen viimeistään kambrin alussa ilmaantuneita saalistajia vastaan. Koska prekambrikaudella ei ollut merkittävää saalistusta, evoluutiolla ei ollut tarvetta kehittää kuoria. Kuorellinen mutaatio aikaisemmasta kuorettomasta lajista säilyi hengissä saalistuskautena. Kambrikautinen peto anomalocaris hyökkäili trilobiitteja vastaan. Tällöin tapahtui niin sanottu kambrikauden räjähdys n. 550-530 miljoonaa vuotta sitten, jolloin fossiilistoon ilmaantui noin 1600 lajia, aikaisemmalta ajalta on löydetty noin 100 lajia. Lajien määrä yli kymmenkertaistui 10-15 miljoonan vuoden aikana. Kambrikauden räjähdyksen esihistoria on osin hämärä. Sen arvellaan ulottuvan 750-570 miljoonan vuoden taakse nykyhetkestä. Toisen analyysin mukaan 11 20 jaksosta ilmestyi kambrikaudella, 8 myöhemmin ja 1 ennen kambria. Molekyylitutkimusten mukaan kambria ennen olisi syntynyt jopa 6 jaksoa. Erään käsityksen mukaan monisoluisten kehityslinja olisi lähtenyt kehittymään 650 miljoonaa vuotta sitten, toisen jo 1000 miljoonaa vuotta sitten. Jotkut väittävät, että monisoluisten ruumiinonteloisten perusjako protostomaatteihin ja deuterostomaateihin olisi ollut jo 1200 miljoonaa vuotta sitten. Joidenkin tutkijoiden mielestä kambrin räjähdys alkoi ainakin 30 miljoonaa vuotta ennen kambrikauden alkua. Useimmat sienieläimet ilmestyivät kambrikauden alussa tai juuri ennen kambrikautta. Kambrikautta ennen oli ainakin matoja ja medusoja.
Kambrikaudella alkoi uusi maailmankausi, paleotsooinen, sekä uusi ajanjakso, fanerotsooinen. Kambrikauden räjähdys ajoitetaan varhaiskambriin joka oli 542 ± 0.3 - 513 ± 2 miljoonaa vuotta sitten. Kambrikausi ajoitetaan monesti alkavaksi 570-500, nyt kannatetaan aikaa n. 542. Epävarmuutta ajoituksesta on ainakin 20 miljoonaa vuotta. Kambrikauden räjähdyksen arvellaan nykyään alkaneen jo kambria edeltävällä ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilistoon näyttää ilmestyvän juuri ennen kambria hyvin pieniä kuorellisia merieläimiä. Ediacarakaudelta on löydetty monia meren eläimiä, mm. matoja ja sienieläimiä sekä meduusoja. Kiinasta on löydetty noin 570 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja, jotka saattavat olla vanhempia kuin ediacarafossiilit. "Kambrikauden räjähdystä" voidaan selittää todellisella evoluution käynnistymisellä ja eliömäärän lisääntymisellä kylmän jääkauden jälkeen ja myös kovakuoristen lajien, kuten trilobiittien, säilyvydellä. Lisäksi kambrikaudella ilmastonmuutos saattoi luoda olot, joissa fossiloituminen oli helpompaa. Kambrikauden aloittaa eläimistöjaotteluissa pitkä Tommatoan (Tommuntum) kausi, joka kesti erään arvion mukaan 3 miljoonaa vuotta.
[muokkaa] Kambrikaudella ilmestyneitä pääjaksoja
Pääjaksoja väitetään ilmestyneen kambrikautena 37, jopa 100. Ns. Burgessin liuskeessa keskikambrilla näkyvät nämä.
- Porifera
- Annelida
- Priapulids
- Onychophora
- Molluscs
- Arthropods
- Coelenterata
- Echinodermata
- Chordata
[muokkaa] Kambrikauden jako
Kambrikauden jako, ajat miljoonia vuosia.
- Myöhäiskambri (Furongian) 501-488 Mvs
- Nimeämätön kambrin päättävä jakso: 496? - 488 mvs
- Paiban 501 - 496? Mvs
- Keskikambri 513-501 Mvs
- Mayan* 502 - 501 Mvs
- Amgan* 513 - 502 Mvs
- Varhaiskambri 542-513 Mvs
- Toyonian* 519 - 513 Mvs
- Botomian* 524 - 519 Mvs
- Atdabanian* 530 - 524 trilobiitit Mvs
- Tommotioan* 534 - 530 isot kotilot Mvs
- Nemakit-Daldynian* 542 - 534 Mvs
[muokkaa] Englantilaisissa lähteissä käytetty kambrikauden jako
- Yläkambri (Upper Cambrian) (Merioneth tai Croixan)
- Franconian/Trempealeauan/Dolgellian
- Dresbachian/Maentwrogian
- Keskikambri (Middle Cambrian) (St Davids tai Albertian)
- Solvan,Menevian
- Alakambri (Lower Cambrian) (Caerfai tai Waucoban),
- Toyonian/Lenian/Botomian
- Atdabanian
- Tommatian eli Tommontium
