Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Paleotsooinen maailmankausi – Wikipedia

Paleotsooinen maailmankausi

Wikipedia

Paleotsooinen maailmankausi oli geologinen ajanjakso noin 545–250 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Paleotsooinen maailmankauden evoluutio

Paleotsooisen maailmankauden aloittaa kambrikausi, aikakausi, jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt. Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.

Kambrikautta seuraavalla ordovikikaudella alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen. Viimeistään siluurikauden alussa noin 430 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon. Maalla kasvoi tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita. Devonikausi oli kalojen valtakautta. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.

Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä. Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat, jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.

Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.

Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtaituivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.

[muokkaa] Paleotsooisen maailmankauden jako

Paleotsooista maailmankautta edeltää Ediacarakausi

[muokkaa] Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako

Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako.


Kausi Alakausi Epookki Vaihe Miljoonaa
vuotta sitten (Mvs)
P - Permikausi Yläpermi Zechstein Myöhäispermi P3 p9 254 - 251
p8 260 - 254
Keskipermi P2 p7 266 - 260
p6 268 - 266
p5 271 - 268
Alapermi Rotliegend Varhaispermi P1 Kungurian p4 276 - 271
Artiskian p3 285 - 276
Sakmarian p2 295 - 284
Asselian p1 299 - 295
Kivihiilikausi C Pennsylvania-kausi C2 Gzhelian c7 304 - 299
Kasimovian c6 307 - 304
Moscovian c5 312 - 307
Bashkirian c4 318 - 312
Mississippi-kausi C1 Serpukhovian c3 326 - 318
Viséan c2 345 - 326
Tournaisian c1 359 - 345
Devonikausi D Myöhäisdevoni D3 Famennian d7 375 - 359
Frasnian d6 385 - 375
Keskidevoni D2 Givetian d5 392 - 385
Eifelian d4 398 - 392
Varhaisdevoni D1 Emsian d3 407 - 398
Pragian d2 411 - 407
Lochkovian d1 416 - 411
Siluurikausi S Pridoli S4 (ei jaettu) 419 - 416
Myöhäissiluuri Ludlow S3 Ludfordian s7 421 - 419
Gorstian s6 423 - 421
KeskisiluuriWenlock S2 Homerian s5 426 - 423
Sheinwoodian s4 428 - 426
Varhaissiluuri S1 Telychian s3 436 - 428
Aeronian s2 439 - 436
Rhuddanian s1 444 - 439
Ordovikikausi O Myöhäisordoviki O3 Hirnantian 446 - 444
Ashgill* 449 - 446
Caradoc* 461 - 449
Keskiordoviki O2 Darriwillien 468 - 461
Llanvirn* 472 - 468
Varhaisordoviki O1 * 479 - 472
Tremadoc 488 - 479
Kambrikausi Є Furongian Myöhäiskambri Є3 * 493 - 488
496?-493
Paiban 501 - 496?
Keskikambri Є2 Mayan* 502 - 501
Amgan* 513 - 502
Varhaiskambri Є1 Toyonian* 519 - 513
Botomian* 524 - 519
Atdabanian* 530 - 524
Tommotioan* 534 - 530
Nemakit-Daldynian* 542 - 534

[muokkaa] Katso myös

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu