Paleotsooinen maailmankausi
Wikipedia
Paleotsooinen maailmankausi oli geologinen ajanjakso noin 545–250 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkaasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden alussa olivat nilviäiset ja trilobiitit vallalla, keskivaiheilla kalat ja lopulta matelijat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Paleotsooinen maailmankauden evoluutio
Paleotsooisen maailmankauden aloittaa kambrikausi, aikakausi, jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka seurauksena fossiileja on säilynyt. Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa.
Kambrikautta seuraavalla ordovikikaudella alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen. Viimeistään siluurikauden alussa noin 430 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon. Maalla kasvoi tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita. Devonikausi oli kalojen valtakautta. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Ichthyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla.
Kivihiilikaudella oli jättiläispuiden muodostamia metsiä. Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat, jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen.
Paleotsooinen maailmankausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.
Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena. Nykymantereet irtaituivat Pangeasta mesotsooisella maailmankaudella.
[muokkaa] Paleotsooisen maailmankauden jako
- Kambrikausi 542 - 488,3 Mvs
- Ordovikikausi 488,3 - 443,7 Mvs
- Siluurikausi 443,7 - 416 Mvs
- Devonikausi 416 - 359,2 Mvs
- Kivihiilikausi 359,2 - 299 Mvs
- Permikausi 299 - 251 Mvs
Paleotsooista maailmankautta edeltää Ediacarakausi
[muokkaa] Paleotsooisen maailmankauden tarkempi jako
Kansainvälinen paleotsooisen maailmankauden jako.
Kausi | Alakausi | Epookki | Vaihe | Miljoonaa vuotta sitten (Mvs) |
---|---|---|---|---|
P - Permikausi | Yläpermi Zechstein | Myöhäispermi P3 | p9 | 254 - 251 |
p8 | 260 - 254 | |||
Keskipermi P2 | p7 | 266 - 260 | ||
p6 | 268 - 266 | |||
p5 | 271 - 268 | |||
Alapermi Rotliegend | Varhaispermi P1 | Kungurian p4 | 276 - 271 | |
Artiskian p3 | 285 - 276 | |||
Sakmarian p2 | 295 - 284 | |||
Asselian p1 | 299 - 295 | |||
Kivihiilikausi C | Pennsylvania-kausi C2 | Gzhelian c7 | 304 - 299 | |
Kasimovian c6 | 307 - 304 | |||
Moscovian c5 | 312 - 307 | |||
Bashkirian c4 | 318 - 312 | |||
Mississippi-kausi C1 | Serpukhovian c3 | 326 - 318 | ||
Viséan c2 | 345 - 326 | |||
Tournaisian c1 | 359 - 345 | |||
Devonikausi D | Myöhäisdevoni D3 | Famennian d7 | 375 - 359 | |
Frasnian d6 | 385 - 375 | |||
Keskidevoni D2 | Givetian d5 | 392 - 385 | ||
Eifelian d4 | 398 - 392 | |||
Varhaisdevoni D1 | Emsian d3 | 407 - 398 | ||
Pragian d2 | 411 - 407 | |||
Lochkovian d1 | 416 - 411 | |||
Siluurikausi S | Pridoli S4 | (ei jaettu) | 419 - 416 | |
Myöhäissiluuri Ludlow S3 | Ludfordian s7 | 421 - 419 | ||
Gorstian s6 | 423 - 421 | |||
KeskisiluuriWenlock S2 | Homerian s5 | 426 - 423 | ||
Sheinwoodian s4 | 428 - 426 | |||
Varhaissiluuri S1 | Telychian s3 | 436 - 428 | ||
Aeronian s2 | 439 - 436 | |||
Rhuddanian s1 | 444 - 439 | |||
Ordovikikausi O | Myöhäisordoviki O3 | Hirnantian | 446 - 444 | |
Ashgill* | 449 - 446 | |||
Caradoc* | 461 - 449 | |||
Keskiordoviki O2 | Darriwillien | 468 - 461 | ||
Llanvirn* | 472 - 468 | |||
Varhaisordoviki O1 | * | 479 - 472 | ||
Tremadoc | 488 - 479 | |||
Kambrikausi Є | Furongian Myöhäiskambri Є3 | * | 493 - 488 | |
496?-493 | ||||
Paiban | 501 - 496? | |||
Keskikambri Є2 | Mayan* | 502 - 501 | ||
Amgan* | 513 - 502 | |||
Varhaiskambri Є1 | Toyonian* | 519 - 513 | ||
Botomian* | 524 - 519 | |||
Atdabanian* | 530 - 524 | |||
Tommotioan* | 534 - 530 | |||
Nemakit-Daldynian* | 542 - 534 |