Kansa-yhtymä
Wikipedia
Kansa-yhtymä oli vuosina 1919-1994 toiminut suomalainen vakuutusyhtiöryhmittymä. Kansa oli osa poliittista vasemmistoa lähellä ollutta edistysmielistä osuustoimintaliikettä ja sen toiminnan päättyminen liittyi muiden osuustoiminnallisten yritysten vaikeuksiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustaminen ja alkuvaiheet
Kansan alkuna voidaan pitää Kulutusosuuskuntien Keskusliittoon (KK) kuuluneiden osuuskauppojen vuonna 1919 perustamaa Paloapuyhdistys Palonturvaa. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli vuoden 1918 sisällissodan jälkeinen osuustoimintaliikkeen hajoaminen porvarilliseen SOK:hon ja vasemmistolaiseen KK:hon. Palonturva alkoi tarjota vuonna 1922 vakuutuksia osuuskauppojen lisäksi myös yksityishenkilöille.
KK:n aloitteesta perustettiin vuonna 1922 henkivakuutustoimintaa harjoittanut Vakuutusosakeyhtiö Kansa. Yhtiö suuntasi toimintansa työväestöön ja tarjosi ensimmäisenä Suomessa mm. ryhmähenkivakuutuksia ja lisäkorvauksia silloin kun vakuutuksenottajan kuolema oli tapaturmainen.[1]
Yhtiöt yhdistettiin vuonna 1928 yhtiöryhmäksi ja Palonturvan nimi muutettiin Paloapuyhdistys Kansaksi. Käytännössä yhtiöitä alettiin kutsua nimillä Henki-Kansa ja Palo-Kansa.[2]
Alkuvuosina Kansa oli ensisijaisesti henkivakuutusyhtiö. Henki-Kansan markkinaosuus oli 1930-luvun lopussa noin 12 % kun taas Palo-Kansan osuus vahinkovakuutuksista oli vain muutamia prosentteja. Osuus vahinkovakuutuksista alkoi nousta Palo-Kansan aloitettua liikennevakuutusten myynnin vuonna 1938.
Eläkevakuutusten hoitoa varten perustettiin vuonna 1935 Eläkelaitos Tuki, johon järjestettiin jäsenosuuskauppojen toimihenkilöiden eläkevakuutukset.[3]
[muokkaa] Kasvun vuodet
Yhtiöiden toiminta perustui sodan jälkeisinä vuosina OTK-laisen osuuskauppaorganisaation tukeen. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sekä eläkevakuutuksen maksutulo koostui lähes täysin osuuskauppojen vakuutuksista. Samoin henkivakuutuksissa pääasiallisin markkinointikanava oli osuuskauppojen henkilökunnasta koostunut asiamiesverkosto.
1940-luvulta lähtien Kansasta alkoi myös muodostua osuusliikkeiden rahoittaja. Kansa sijoitti omaisuuttaan sekä kaupan investointeihin että rakennusliike Hakan toteuttamaan asuntotuotantoon.[4]
Kansa toimi 1950-luvulla ajoittain aggressiivisesti vahinkovakuutusten hinnoittelussa ja irtaantui vahinkoyhtiöiden yhteisistä vahinkotariffeista. Seuraavalla vuosikymmenellä Kansa palasi takaisin noudattamaan yhteisiä hinnastoja. Yksityishenkilöiden vakuuttajana Kansa nousi yli 10 %:n markkinaosuuteen mutta yritysten vakuutuksissa sillä oli vain marginaalinen rooli.
Kansan pääkonttoriksi tuli vuonna 1962 Helsingin Hämeentie 33:een, nykyisen Sörnäisten metroaseman välittömään läheisyyteen rakennettu uusi toimitalo. Pääkonttori muistetaan talon katolla olleesta Ilmatieteen laitoksen hoitamasta säätornista, joka ennusti säätilaa 12 tuntia eteenpäin.
Kansa pyrki 1960-luvulta lähtien rakentamaan omaa paikallistoimistojen verkkoa. Tällä pyrittiin luomaan yhteyksiä suoraan kuluttajiin. Samaan aikaan tiivistettiin kuitenkin yhteistyötä myös osuuskauppojen sekä 1970-luvulta lähtien erityisesti SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Kansan johtokunnassa oli ollut alusta alkaen OTK:n, KK:n ja Elannon johtoa mutta vuodesta 1969 johtokuntaan tuli myös SAK:n nimeämiä jäseniä.
Osuuskauppaliikkeen ja SAK:n merkitys näkyi myös työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantulon 1962 jälkeen. Eläkekassa Tuen vakuutuskanta koostui pääosin näiden kahden tahon ottamista vakuutuksista.[5].
[muokkaa] Toiminta 1970-1980 –luvuilla
Kansan kehitys vauhdittui vuonna 1973 kun toimitusjohtajaksi tuli vakuutusmatemaatikko Erkki Pesonen. Jo seuraavana vuonna SAK:sta ja useimmista sen jäsenliitoista tuli Kansan osakkaita. Kansan asiakashankinnan pääkohteeksi tuli hiipuvien E-osuuskauppojen jäsenten sijaan SAK:n jäsenistö. Myöhemmin myös TUL tuli Kansan osakkaaksi.[6]
Kansan organisaatio muutettiin 1978 yhtymämuotoiseksi. Emoyhtiöksi muodostettiin Kansa-yhtymä Oy. Sen omistuksessa olivat Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa (Vahinko-Kansa), Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa (Henki-Kansa) sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansa (Eläke-Kansa).[7]
Kansa otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön ns. yhdistelmävakuutukset, joissa vakuutuksenottajan koko vakuutusturva oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän kehityksen päätepisteenä oli Kansan loppuvuosina markkinoille tullut Joustoturva.
Voimakkaista ponnisteluista huolimatta Kansa-yhtymä pysyi varsin pienenä vakuutusyhtiöryhmänä. Esimerkiksi vahinkovakuutuksissa Kansan markkinaosuus pysyi selvästi alle 10 %:n. Lisäksi uusien vakuutustuotteiden kehittäminen osoittautui varsin kalliiksi, vaikka Kansa pysyikin pitkään 1980-luvulle erittäin vakavaraisena yhtymänä.[8]
[muokkaa] Jälleenvakuutus
Erkki Pesosen johdolla Kansa suuntautui vuodesta 1977 lähtien voimakkaasti kansainväliseen jälleenvakuutukseen. Tällöin Kansa perusti yhdessä ruotsalaisen vakuutusyhtiön Folksamin ja norjalaisen Samvirken kanssa Lontooseen yhteisen jälleenvakuutusyhtiön, Folksam UK:n. Tämän lisäksi Kansa osti osuuden Yhdysvalloissa, Illinoisissa toimineesta vakuutusyhtiöstä Evanston Illinois Companystä. Bermudalle puolestaan perustettiin Kansan ulkomaantoimintoja hoitavaksi yhtiöksi Kansa International Insurance Company Ltd. Kansan ulkomaanvakuutustoiminnan vakuutusmaksut nousivat voimakkaasti ja olivat jo vuonna 1978 noin 115 milj. markkaa.[9]
Ulkomaantoiminnot alkoivat tuottaa tappiota vuodesta 1982 alkaen. Tästä huolimatta toimintaa ulkomailla kasvatettiin. Tappiot johtivat lopulta vuonna 1986 Erkki Pesosen eroon toimitusjohtajan paikalta. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Matti Packalén. Myös hänen aikanaan aloitettiin riskialttiita ulkomaansijoituksia.[10]
Vuodesta 1986 lähtien ongelmia aiheutti Kansan osaksi omistama yhdysvaltalainen luottovakuutustoimintaa harjoittanut Clarendon Group Ltd. Se joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin myöntämiensä lainojen perinnässä. Clarendonin tilanteen heikettyä vastuuta luotoista alettiin siirtää suoraan Vahinko-Kansalle jonka vakavaraisuus heikkeni. Uutta pääomaa jouduttiin keräämään omistajilta.[11]
Suurimmillaan Kansan jälleenvakuutuksen vastuut olivat noin 15 miljardia markkaa.[12]
[muokkaa] Kantava –konserni
OTK:laisen osuuskauppaliikkeen taloudellisen tilan heiketessä tuli Kansasta yhä enenevässä määrin sen toiminnan rahoittaja. Vuonna 1983 perustettiin Kantava Oy, josta tuli E-osuusliike Ekan ja Kansa-yhtymän omistajana toimiva holding-yhtiö. Käytännössä Kansasta tuli tällä järjestelyllä Ekan tytäryhtiö.[13]
Kantava –konsernin perustaminen johti lopulta tilanteeseen, jossa konsernin heikosti kannattavien osien, erityisesti Ekan rahoitusvajetta paikattiin konsernin muiden yhtiöiden kassavaroista. Käytännössä tämä tarkoitti Eläke-Kansan varojen siirtoa Ekan käyttöön. Rahavarojen siirto johti tilanteeseen jossa Ekan taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaaransi myös vakuutusyhtiöiden tulevaisuuden. Rahoitustilannetta parantaakseen Kantava pyrki myymään vahinkovakuutustoiminnan ulkomaiselle ostajalle. Nämä pitivät sekä Vahinko-Kansaa että suomalaisia vakuutusmarkkinoita ylipäätään liian pieninä.
[muokkaa] Kansan loppuvaiheet
Eka hakeutui loppuvuonna 1993 yrityssaneeraukseen. Osana saneeraustoimista Vahinko-Kansa myytiin Sammolle, eli nykyiselle If-Vahinkovakuutusyhtiölle. Vahinko-Kansa toimi aluksi tytäryhtiönä mutta vuonna 1996 sen toiminta fuusioitiin Sampoon.
Eläke-Kansa ja Henki-Kansa ajautuivat konkurssiin vuonna 1995. Eläke-Kansan vakuutuskanta jaettiin muiden suomalaisten työeläkeyhtiöiden kesken markkinaosuuksien suhteessa. Eläke-Kansan ylimmältä johdolta vaadittiin myöhemmin oikeudessa vahingonkorvauksia yrityksen omaisuuden luovuttamisesta Kantava –konsernin muille yhtiöille. Vaatimukset kuitenkin hylättiin oikeudessa.
Henki-Kansa jatkaa toimintaansa konkurssipesänä ja vakuutuslainsäädännössä määriteltynä ns. erityisenä selvityspesänä. Selvityspesä on maksanut korvauksia ja vakuutussäästöjä asiakkailleen vakuutusvalvontaviraston suostumuksella. Korvaukset on kyetty viime vuosina maksamaan täysimääräisesti. Neuvottelut vakuutuskannan siirtämisestä johonkin muuhun henkivakuutusyhtiöön ovat edelleen käynnissä.[14]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Antila ym, sivu 30
- ↑ Kallenautio, sivut 16-38
- ↑ Kallenautio, sivut 57-59
- ↑ Kallenautio, sivut 89-90
- ↑ Kallenautio, sivu 159
- ↑ Kallenautio, sivut 167-169
- ↑ Kallenautio, sivu 181
- ↑ Kallenautio, sivut 199-208
- ↑ Kallenautio, sivut 225-226
- ↑ Rislakki, sivu 224
- ↑ Kallenautio, sivut 260-264.
- ↑ Seppänen, sivu 126
- ↑ Kallenautio, sivut 234-235
- ↑ Antila ym, sivu 30
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Veli-Aunus Antila, Ossi Erwe, Ilkka Lohi, Jaakko Salminen (2003): Vapaaehtoinen henkilövakuutus. Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus. ISBN 951-9770-70-7.
- Jorma Kallenautio (1994): Kansan tarina. Vakuutusyhtiö Kansa 1919-1994. Otava. ISBN 951-1-13471-1.
- Pekka Rislakki (1997): Jupin muistelmat. Otava. ISBN 951-1-15148-7.
- Esko Seppänen (1995): Punapääoman romahdus. WSOY. ISBN 951-0-20814-0.
