Kellopikarikulttuuri
Wikipedia
Kellopikarikulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa n. 2800 - 2300/1800 eaa. Se oli kivikautinen kulttuuri, johon liittyi liikkuva, kansainvälinen, meriyhteyksiin perustuva elämäntyyli. Kulttuurille tyypillistä olivat pikarin muotoiset saviastiat sekä hautaukset pyöreisiin kumpuihin. Se toi mukanaan alkoholin ja hevosen. Väärin päin käännettyä kirkonkelloa hieman muistuttavista pikareista juotiin simaa muistuttavaa ainetta. Astioiden piirtokoristelu oli vaakariveissä. Kumpuhaudoissa oli aseita vainajan mukana. Kellopikarikulttuuria on väitetty indoeurooppalaiseksi eli sen luojat olisvat olleet kielellisesti sukua nykyislle eurooppalaisille. Kulttuurin perinnettä jatkoi Keski-Euroopassa Uneticen kulttuuri Tšekin tienoilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kellopikarikulttuuri...
Kellopikarikulttuuri alkoi myöhemmällä neoliittisella kivikaudella ja jatkui varhaisella pronssikaudella. Kulttuuri jatkaa nuorakeraamisen kulttuurin perinteitä. Ennen kulttuurin ajateltiin levinneen Espanjasta muuttajien mukana. Kulttuuri oli alussa yhtenäinen eriytyen myöhemmin paikallisiin muunnoksiin. Aluksi saviastiat olivat nuorapainanteisia, joten kulttuurin arvellaan nykyään olevan lähtöisin Reinin alueen nuorakeramiikasta. Haudoista on löydetty tikareita ja kolmiomaisia piinuolenkärkiä sekä rannesuojia ja muita jouseen liittyvää välineistöä. Kulttuurin vanhimmat tikarit olivat piitä, myöhemmin kuparisia ja pronssisia aseita.
[muokkaa] Kellopikarikulttuurin edeltäjä
Ranskalainen Chasséenin kulttuuri vallitsi myöhäisellä neoliittisella kivikaudella noin 4500-3500 eaa. Kulttuuri löydettiin Chassey-le-Campin löydöistä Saône-et-Loiren seuduilta. Chasséenin kulttuuri levisi laajalle Ranskan tasangoille, mm. Seinen altaaseen ja Loiren laaksoihin, ulottuen nykyisiin departementteihin Haute-Saône, Vaucluse, Alpes-de-Haute-Provence, Pas-de-Calais ja Eure-et-Loire. Chasséenin kulttuurin ihmiset elivät monipuolisella maanviljelyllä kasvattaen mm ruista ja omenoita, ja pitäen lampaita ja nautoja. Ihmiset elivät taloissa, joista koostui 100-400 asukkaan kyliä. Silloin ei tunnettu metalleja. Tämän tilalle tuli Seinen alueelle Seine-Oise-Marnen kulttuuri 3100-2000 eaa, joka rakensi megaliittisia käytävähautoja, joissa on kirveiden kuvia. Marnejoen kalkkiin louhittiin megaliittimaisia luolahautoja.
[muokkaa] Aikajana
- 4500?: Chasséen-kylä Bercy Pariisn lähellä
- 4400: Chasséen-kylä Saint-Michel du Touch Touloisen lähellä
- 4400: Rössenin kulttuuri ilmestyy Baume de Gonvillarsiin Haute-Saônessa.
- 3190: Chasséenin kulttuuri Calvadosissa
- 3530: Chasséenin kulttuuri Pas-de-Calaisissa
- 3450: Chasséenin kulttuuri päättyy Eure-et-Loiressa
- 3400: Chasséenin kulttuuri päättyy Saint-Mitressä (Alpes-de-Haute-Provence).
[muokkaa] Aiheesta muualla
- A Beaker from Kent
- http://www.bbc.co.uk/history/archaeology/bronzeageman_2.shtml
- http://www.stephen.j.murray.btinternet.co.uk/bronze.htm
- http://www.stonepages.com/scotland/cairnpapple.html
