Kimo
Wikipedia
Kimo (engl. grey, ruots. skimmel, saks. Schimmel, ransk. gris) on hevosen värinimitys. Kimot hevoset syntyvät tummina (värinä mikä tahansa hevosväri) ja vaalenevat iän myötä jopa täysin valkoisiksi. Kimon nahka pysyy samanvärisenä kuin syntyessä eli yleensä tummana, mutta esimerkiksi pään ja jalkojen valkoisten merkkien alueelta se voi olla vaaleanpunaista. Harmaa tai valkoinen hevonen on yleensä nimenomaan kimo. Kimoa kutsutaan esimerkiksi rautiaankimoksi, ruunikonkimoksi tai mustankimoksi sen perusteella, minkä värinen se oli syntyessään eli mikä on sen pohjaväri.
Kimoutumisen nopeus vaihtelee: jotkut kimot harmaantuvat rajusti jo pikkuvarsoina ja ovat muutaman vuoden ikäisenä täysin valkeita, toisten harmaantuminen alkaa vasta muutaman vuoden iässä ja etenee hitaammin. Hevonen muuttuu kimoutuessaan yleensä aluksi nopeasti kauttaaltaan epätasaisen harmaaksi, jolloin sen pohjaväriä ei enää näe, ja vaalenee sitten vähitellen valkoiseksi. Papurikko eli papurikkotäpläinen kimo saa harmaantumisvaiheessa karvaansa erisävyisiä harmaita ja valkoisia rengasmaisia kuvioita, papurikkotäpliä eli markanpilkkuja. Kärpäskimon valkoisen karvan sekaan ilmaantuu hevosen ikääntyessä hyvin pieniä tummia täpliä, joista ei kuitenkaan voi varmuudella päätellä hevosen syntymäväriä. Kärpästäplät saattavat muodostaa kaulalle, lavalle tai kyljelle laajan tihentymän (harmaa tai ruskea niin kutsuttu "verijälki") siten, että hevonen näyttää melkein kirjavalta.
Kimoilla hevosilla esiintyy erittäin runsaasti melanoomaa ("kimosyöpä"). Syöpä ilmenee yleensä vasta hevosen ikääntyessä, eivätkä kasvaimet lainkaan välttämättä haittaa tai ehdi haitata hevosta sen eliniän aikana vaan se menehtyy tai lopetetaan muusta syystä. Joskus kimo joudutaan kuitenkin lopettamaan jo hyvinkin nuorella iällä melanooman takia.
Kimous on hyvin yleistä erityisesti arabianhevosilla ja arabivaikutteisissa roduissa.
[muokkaa] Lähteet
- Viitanen J: "Kimot, päistäriköt ja kirjavat (Värit ja värigenetiikka, osa 3)", Hevoset ja Ratsastus, 2002/4
