Kirahvi

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee nisäkästä. Artikkeli tähdistöstä, katso Kirahvi (tähdistö).

Kirahvi

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:	Kirahvieläimet Giraffidae
Suku:	Giraffa
Laji:	camelopardalis

Alalajeja

Angolankirahvi (G. c. angolensis)
Kapinkirahvi (G. c. giraffa)
Masaikirahvi (G. c. tippelskirchi)
Nubiankirahvi (G. c. camelopardalis)
Rhodesiankirahvi (G. c. thornicrofti)
Sudaninkirahvi (G. c. antiquorum)
Tšadinkirahvi (G. c. peralta)
Ugandankirahvi (G. c. rothschild)
Verkkokirahvi (G. c. reticulata)

Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on korkein maanisäkäs. Uroksen pituus on 4,8 - 5,5 metriä ja paino jopa 900 kiloa. Naaraat ovat hieman lyhyempiä ja painavat vähemmän. Kirahvin pää on kiilamainen. Sekä uroksella että naaraalla on pysyvät, muodoltaan tappimaiset sarvet, jotka ovat nahan peittämät. Silmät ovat suuret, vinot ja pitkien tuuheiden ripsien suojaamat. Kirahvilla on jyrkästi viettävä selkä. Kaulanikamia on seitsemän kuten muillakin nisäkkäillä ja niiden pituus on noin 40 cm. Kirahvin turkissa on vaalealla pohjalla eri kokoisia ja muotoisia läiskiä, joiden väri vaihtelee oranssista lähes mustaan. Jokaisen yksilön kuviointi on erilainen.

[muokkaa] Elintavat

Kirahvit elävät yksikseen tai pieninä ryhminä. Useimmiten ne kuljeskelevat 5-6 yksilön kokoisina ryhminä, joiden kokoonpano vaihtuu jatkuvasti, sillä ne eivät ole varsinaisesti laumoja. Yksinäiset kirahvit elävät metsässä, jossa niitä on vaikea havaita, kun taas tasangolla on turvallisempaa kokoontua ryhmäksi. Kirahvin vihollisia ovat leijonat ja ihmiset. Kirahvi on herkkä eläin ja lähtee helposti juoksemaan karkuun. Kirahvi syö lehtiä ja oksia.

[muokkaa] Elinympäristö

Kirahvit elävät Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla, puu- ja pensassavanneilla sekä ruohotasangoilla. Kirahvit elävät pienissä laumoissa ja heillä on arvojärjestys. Laumaa johtaa täysikasvuinen uros.