Kirjohylje
Wikipedia
| Kirjohylje | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.
[muokkaa] Elintavat
Kirjohylje on taitava uimari. Se pystyy sukeltamaan 200 metrin syvyyteen ja voi pysytellä veden alla puoli tuntia. Aikuiset kirjohylkeet syövät lähes yksinomaan kalaa. Nuoret syövät myös nilviäisiä ja muita pikkueläimiä. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa.
Naaraan tiineys kestää 8-12 kuukautta ja poikasia syntyy kerrallaan yksi. Kuutin syntymäpaino on noin 8 kg ja -pituus noin 85 cm. Emo imettää poikastaan noin viisi viikkoa.
[muokkaa] Alalajeja
- P. v. vitulina, Eurooppa
- P. v. concolor, Pohjois-Amerikan itärannikko
- P. v. richardsi, Pohjois-Amerikan länsirannikko
- P. v. stejnergeri, Japani ja Venäjän itärannikko
- P. v. mellonae, Pohjois-Quebecin järvet (ainoa makeassa vedessä tavattava alalaji)
[muokkaa] Kirjohylje ja ihminen
Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.
