Komputationalismi

Wikipedia

Komputationalismi eli klassinen teoria on mielenfilosofian teoria, jonka mukaan mieli on automaattinen sääntöjärjestelmä – siis pohjimmiltaan Turingin kone. Yksinkertaistettuna teorian mukaan aivot toimivat kuin monimutkainen tietokone, ja mieli on aivojen ylläpitämä tietokoneohjelma. Komputationalismi on funktionalistinen, materialistinen ja representationalistinen teoria. Komputationalismi kuvaa, kuinka ärsykkeet voivat sisältää tietoisia subjekteja. Komputationalismin ongelmana on, että tietoisuuden ja näennäisesti tietoisen toiminnan välistä yhteyttä ei ole voitu todistaa. Lisäksi pidetään mahdollisena, että syntyäkseen tietoisuus tarvitsee laskennan lisäksi jonkin todellisen fyysisen järjestelmän toimintaa.

Komputationalismi on lähtökohtaisesti hierarkkinen "ylhäältä alas" -strategia, jossa ongelmaa lähestytään pyrkimällä aluksi tunnistamaan tarkasteltava kyky tai tehtävä. Sitten kykyä yritetään määritellä funktiona tai relaationa. Lopuksi löydetty funktio tai relaatio puretaan sellaisiin pienempiin osiin, jotka voidaan ohjelmoida tietokoneella.

Komputationalismi lähtee muutamasta taustaolettamuksesta:^[1]

Kognitiiviset toiminnot ovat laskettavissa.
Kognitiivisia kykyjä voi määrittää irrallaan niiden toteutumista.
Olennaiset syötteet ja niitä seuraava käyttäytyminen voidaan tunnistaa ja kuvata siten, että käyttäytyminen voidaan ennakkoon laskea syötteistä.

Lisäksi komputationalismin toimivuuden edellytyksenä on, että selitettävä ilmiö, viime kädessä kognitio, voidaan eritellä.

Komputationalismin katsotaan syntyneen 1950-luvulla ensimmäisten ohjelmoitavien tietokoneiden ja kognitiotieteen orastuksen myötä. Tuolloin mielen toiminnalla alettiin nähdä olevan yhtäläisyyksiä tietokoneen toiminnalle. Komputationalismin on haastanut sen rinnalla kasvanut ja 1980-luvulla voimistunut konnektionismi, joka tarkastelee mieltä neuroverkon toiminnan tuotteena. Komputationalismi ja konnektionismi ovat eri mieltä sekä mentaalisten representaatioiden että mentaalisten prosessien luonteesta: komputationalismin mukaan kombinatorinen konstituenttirakenne ja semantiikka on luonteenomaista mentaalisille representaatioille. Komputationalismin mukaan mentaaliset prosessit ovat tyypillisesti herkkiä niiden representaatioiden kombinatoriselle rakenteelle, joita teoria käsittelee.

Tunnettuja komputationalisteja ovat Jerry Fodor, Zenon Pylyshyn, David Marr ja Stevan Harnad.