Tietoisuus
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Kirjoitettava artikkelimuotoon eikä luetteloksi ominaisuuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tietoisuus on hajanainen käsite filosofiassa, johon liittyy itsetietoisuus, havaitsemiskyky, ajattelukyky ja kyky erottaa oma itsensä ympäristöstä. Myös intentionaalisuus on tietoisuuden ominaisuus. Arkikielenkäytössä tietoisuus tarkoittaa tajuissaan olemista, verrattuna nukkumiseen.
Tietoisuuden ominaisuus on perinteisesti osoitettu erilliselle sielulle, mutta mielen ja ruumiin ongelma filosofiassa on siirtymässä yhä enemmän ja enemmän neurologiseksi ongelmaksi, tietoisuuden siirtyessä aivojen (ja ympäristön) ominaisuudeksi. Aivotoimintojen kannalta tietoisuutta on tutkinut muun muassa filosofi Daniel Dennett.
Tietoisuuden ongelma liittyy myös eettisiin piirteisiin. Useimmiten jonkinlainen tietoisuuden taso on tae tietyistä absoluuttisista oikeuksista. Minkä ikäisellä sikiöllä voidaan katsoa olevan tietoisuus? Kuinka kehittynyt tietoisuus milläkin eläimillä on? Milloin tietokoneella voidaan sanoa olevan tietoisuus, ja milloin tietokoneen sammuttamista voidaan pitää murhana? Neurologiset löydöt viitoittavat tietä yhä tarkempaan ja tarkempaan selvitykseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tietoisuuden tasot
Aivotutkija Antonio Damasio näkee tietoisuuteen liittyvinä aivotoiminnan tasoina alhaalta ylöspäin:
- kyky tuottaa kuvia
- minimitarkkaavaisuus
- esineen merkityksen havaitseminen
- hereilläolo
- esi-itse
- esine
- esineen kuvat
- eliön ja esineen toisen tason kartta
- ydintietoisuus (sisältää ydinitsen (tai ydinminän))
- laajentunut muisti ja työmuisti
- perinteinen muisti
- omaelämäkerrallinen muisti
- omaelämäkerrallinen itse ja laajentunut tietoisuus
- kieli
- luovuus
- omatunto
- muut luomukset.
[muokkaa] Tietoisuuden muuntuneet tilat
Yleensä ihminen on tietoisessa tilassa mutta jotkin asiat voivat aiheuttaa sen muuntumista. Jotkin aiheuttajista voivat olla tavallisempia ja jotkin harvinaisempia:
[muokkaa] Katso myös
- Antonin oireyhtymä
- Emergenssi
- Kartesiolainen dualismi
- Mielen ja ruumiin ongelma
- Mieli
- Monivedosmalli
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Churchland, Patricia Smith (2004): Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-81-X.
- Dennett, Daniel C. : Tietoisuuden selitys (Art House, 1998) ISBN 951-884-190-X
- Enqvist, Kari (1998). Olemisen porteilla. Porvoo: Helsinki: Juva: WSOY. ISBN 951-0-22915-6
- Glover, Jonathan (1988). I: The Philosophy and Psychology of Personal Identity. London: Allan Lane.
- Järvilehto, Timo (1994): Ihminen ja ihmisen ympäristö: Systeemisen psykologian perusteet. Prometheus-sarja. Oulu: Pohjoinen. ISBN 951-749-194-8.
- Järvilehto, Timo (1995): Mikä ihmistä määrää?: Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta. Oulu: Pohjoinen. ISBN 951-749-226-X.
