Koru
Wikipedia
Koru on suoraan ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva koriste-esine, jonka merkitys on esteettinen, sosiaalista tai yhteiskunnallista asemaa merkitsevä tai uskonnollinen.
[muokkaa] Korujen historia
Ensimmäiset jo kivikaudelta tunnetut korut olivat reiällisiä luonnonesineitä, kuten simpukankuoria, eläinten hampaita, kalanruotoja, luita ja helmiä. Ne kiinnitettiin ilmeisesti reiästään kaulanauhaan. Myös meripihkaa käytettiin koruihin. Moni koru on ollut amuletti, eli niiden on uskottu sisältävän taikavoimia. Koruja valmistivat jo neandertalin ihmiset, mutta ne eivät olleet yhtä huolella tehtyjä kuin nykyihmisten korut. Varhaisten korujen on kalliotaiteen ohella arveltu kuvastavan nykyihmisen ajatusmaailman kykyä vertauskuvalliseen ajatteluun, ja siitä seuranneita yliluonnollisia kuvitelmia. Korut ovat usein arvokasta ainetta, ja niillä on usein näytetty kantajansa vaurautta. Metallien keksimisen myötä niiden käyttö koruihin yleistyi pronssikaudella ja ne korvasivat luonnonmateriaaleja. Metallinkäytön alkuaikoina metalleja käytettiin korujen lisäksi lähinnä vain aseisiin; työkalut olivat usein vielä muita materiaaleja. Tämä kertoo siitä, että korut ja aseet ovat olleet arvostetuimpia esineitä. Koruja samoin kuin aseita on tavattu laittaa myös vainajien mukana hautaan jo esihistoriallisena aikana useissa eri kulttuureissa uskontoon liittyen.
Riippuen käyttötavasta eri korulajeja on mm. riipukset, ketjut, helminauhat, ranne-, nilkka- korva- ja nenärenkaat, rintakorut, hiussoljet ja vyönsoljet.
Koru voi olla myös tietyn ihmisryhmän tunnusmerkki kuten juutalaisilla Daavidin tähti ja kristityillä krusifiksikorut.
Koruja on käytetty kaupankäynnissä vaihdon välineinä jo ennen rahaa ja pitkään myös rahan rinnalla. Arvometallisia koruja on voitu pilkkoa sopivan määrän aikaansaamiseksi. Kulta on kaikkina aikoina ollut tärkein korujen valmistusaine. Muita suosittuja korumetalleja ovat hopea ja nykyaikana jopa platina, jota muinaisaikojen menetelmin ei voitu valmistaa. Nykyisin koruissa käytettyyn kultaan on seostettu vaihteleva määrä hopeaa, mikä vaikuttaa paitsi metallin väriin myös koruesineen kovuuteen ja kulumiskestävyyteen. Metallikoruun liitetään usein lasia, helmiä tai hiottuja jalokiviä.
Nykyaikana joudutaan korujen valmistuksessa huolehtimaan EU:n nikkelidirektiivin 94/27/EY määräysten vuoksi, että ihoa vasten kosketuksessa käytetty koru ei saa altistaa käyttäjäänsä nikkeliallergialle.
