Kulta

Kulta (lat. aurum) on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa. Kullan kemiallinen merkki Au tulee sen latinankielisestä nimestä Aurum.

[muokkaa] Ominaisuudet

Kulta on materiaalina kiiltävää, keltaista, suhteellisen pehmeää, erittäin helposti muokattavaa, ja hyvin sähköä johtavaa. Yhdestä grammasta kultaa (noin riisinjyvän kokoinen) saa tehtyä neliömetrin lehtikultaa tai kilometrin pituisen langan. Kulta ei reagoi useimpien kemikaalien kanssa, mutta kuningasvesi ja kloori pystyvät syövyttämään sitä. Kultaa käytetään muun muassa koruihin, hammaspaikkoihin, ja aiemmin myös proteeseihin. Hyvän sähkönjohtavuuden ja korrosoitumattomuuden takia kultaa käytetään myös elektroniikkateollisuudessa mm. liitin- ja kytkinpinnoissa.

[muokkaa] Valmistus

Kulta esiintyy luonnossa yleensä metallisena, sekä lähes puhtaana kultana että metalliseoksina. Se voidaan erottaa syanidi-, klooraus- tai amalgaamiprosessilla.

Syanidiprosessissa kulta reagoi natriumsyanidiliuoksessa muodostaen natriumsyanoauraattia, joka pelkistetään elektrolyyttisesti.
Kloorausprosessissa malmi reagoi kloorin kanssa korkeassa lämpötilassa muodostaen kultakloridia (AuCl₃). Liuos pelkistetään vetysulfidilla, jolloin saadaan kultasulfidia, joka voidaan puhdistaa sulattamalla.
Amalgaamiprosessissa kulta liuotetaan lietteestä amalgaamiin (elohopeaan) ja erotetaan siitä tislaamalla.

Vuoteen 2005 mennessä kultaa on tuotettu arviolta 155 miljoonaa kiloa, noin 27 grammaa yhtä maapallon ihmistä kohti. Vuotuinen kullan tuotanto on vakiintunut noin 2,5 miljoonaan kiloon.

[muokkaa] Kultalajit

Puhdasta kultaa kutsutaan 24 karaatin kullaksi. Toisin, kuin jalokivillä, kullan kohdalla karaatti ei ole massayksikkö vaan kuvaa seoksen puhtautta. Esimerkiksi 22 karaatin kullan puhtaus on 22/24 = 91,8 %

Keltakullan seosaineina käytetään kuparia ja hopeaa. Yleisin Suomessa käytetty seostus on 50% Cu / 50% Ag. Seosaineita käytetään metalliseoksen lujittamiseksi ja hinnan laskemiseksi. Seoksen lujittuminen edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.

Puhtaan kullan ominaispaino on 19,3 g/cm³ ja sulamispiste 1064 celsiusastetta. Seossuhteella 50 % Ag / 50 % Cu seostettujen kultaseosten ominaispainot ovat:

Au585 13,5 g/cm³
Au750 15,3 g/cm³
Au900 17,3 g/cm³
Au916 17,6 g/cm³

Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta

[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet

Aasia

Australia ja Oseania

Afrikka
- Burkina Faso
- Eritrea
- Etelä-Afrikka
- Etiopia
- Gabon
- Ghana
- Guinea
- Kenia
- Keski-Afrikan tasavalta
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Liberia
- Mali
- Namibia
- Ruanda
- Sambia
- Sierra Leone
- Tansania
- Zimbabwe

Amerikka
- Brasilia
- Chile
- Dominikaaninen tasavalta
- Grönlanti
- Guyana
- Honduras
- Kanada
- Kolumbia
- Meksiko
- Nicaragua
- Peru
- Ranskan Guayana
- Venezuela

Ruotsin valtionpankin kultaharkkoja

[muokkaa] Kaivostoiminta Suomessa

Suomessa on yksi toiminnassa oleva kultakaivos Sodankylässä ja kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle rakentaa Euroopan suurinta kultakaivosta Kittilään. Uusien kaivosten avaamista selvitellään mm. Orivedellä, jossa kultaa on kaivettu muutamia vuosia sitten ja kaivosalueella esiintyy yhä toimintaa, Ilomantsissa, Raahessa ja Huittisissa. Uusien kaivosten kannattavuuden mahdollistaa rikastusmenetelmien kehittyminen.

Suomen Lapissa harjoitetaan kullanhuuhdontaa konekaivuuna ja käsinkaivamalla. Suurin osa kullanhuuhtojista toimii harrastepohjalla ja kyse on virkistystoiminnasta. Lisäksi Lapissa toimii muutamia konekaivajia, joille kullanhuuhdonta on joko sivutoimi tai pääasiallinen elinkeino. Suomen Lapin konekaivajien vuosittain nostama kultamäärä on muutamia kymmeniä kiloja.

[muokkaa] Kulta rahana ja kultaan sijoittaminen

Kullan hinnan kehitys 2001-2006 (LBMA)

Kullan hinta noteerataan yleensä yksikössä: USD/troy oz (99,98 % Au). (Troy oz = troy unssi = 31,1034768 grammaa.)

Kultaa on käytetty rahana vuosituhansien ajan ja yhä edelleen sillä voidaan katsoa olevan rahantapainen arvo, vaikkei minkään maan valuutta enää virallisesti olekaan kytketty kultaan. Monet pitävät kultaa neljäntenä maailmanvaluuttana dollarin, euron ja jenin lisäksi.

Kultaan halutaan sijoittaa, koska se on historiallisesti säilyttänyt arvonsa huonoina aikoina (lamat, sodat) ja suojannut jossain määrin inflaatiota vastaan. Kultaan voi sijoittaa ostamalla kultaharkkoja, -kolikoita tai -hippuja, sekä sijoittamalla erilaisiin kultaan sidottuihin rahastoihin tai johdannaisiin. Viime vuosina kullan hinta on ollut rajussa nousussa.