Koulutus Suomessa
Wikipedia
|
|
||
| Koulutuksen valvonta
Opetusministeri
Kulttuuriministeri |
Opetusministeriö Antti Kalliomäki Tanja Saarela |
|
| Kansallinen koulutusbudjetti | € 5.9 miljardia (2003) | |
| Koulutuksen ensisijaiset kielet | suomi ja ruotsi | |
| Lukutaito (2000) • Miehet • Naiset |
100 % 100 % 100 % |
|
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Varhaiskasvatus |
| Peruskoulu |
|
|
| Lukio |
| Ammattikoulutus |
| Ammatillinen aikuiskoulutus |
|
|
| Ammattikorkeakoulu |
| Yliopisto |
|
|
| Kansakoulu |
| Oppikoulu |
Koulutus Suomessa muistuttaa useimpia Euroopan unionin teollisuusmaita. Se jakautuu peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja korkeakoulutukseen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomen koulutusjärjestelmä
Koulutusjärjestelmä on kansallisten lakien ja säädösten kautta määrätty. Opetustoimen lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää Eduskunta. Koulutuspolitiikan toimeenpanosta vastaavat opetusministeriö ja opetushallitus.
| Ikä | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tohtori | työelämä | |||
| Lisensiaatti | ||||
| Ylempi korkeakoulututkinto | Ylempi ammattikorkeakoulututkinto | työelämä | ||
| Alempi korkeakoulututkinto | Ammattikorkeakoulututkinto | Erikoisammattitutkinto | työelämä | |
| Ammattitutkinto | ||||
| Ylioppilastutkinto (Lukiot) | Ammatillinen perustutkinto (Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus) | 18-19 | ||
| 17 | ||||
| 16 | ||||
| Mahdollinen kymppiluokka | 16 | |||
| Perusopetus | 15 | |||
| 14 | ||||
| 13 | ||||
| 12 | ||||
| 11 | ||||
| 10 | ||||
| 9 | ||||
| 8 | ||||
| 7 | ||||
| Esiopetus | 6 | |||
[muokkaa] Perusopetusta edeltävä koulutus
Ennen ensimmäistä kouluvuottaan lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetukseen osallistuu lähes jokainen lapsi ja sen järjestämisestä vastaavat kunnat.
[muokkaa] Perusopetus
Perusopetuksella tarkoitetaan peruskoulua eli maksutonta yleissivistävää koulutusta, jota säätelee perusopetuslaki. Peruskoulu aloitetaan yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Yhdellä vuodella koulun aloittamisiän muutosta voivat vanhemmat hakea mikäli psykologisten testien perusteella lapsi on jo 6-vuotiaana valmis aloittamaan koulunkäynnin tai tarvitsee mahdollisesti vuoden lisäaikaa kypsymiseen. Peruskoulun suorittaminen kestää normaalisti yhdeksän vuotta. Kaikki Suomen 7-16 vuotiaat ovat lain voimalla oppivelvollisia, mikä velvoittaa heitä osallistumaan peruskoulutukseen tai vanhemmat hoitamaan koulutuksen jollain toisella tapaa.
[muokkaa] Toisen asteen koulutus
[muokkaa] Tutkinnot
Suomen toisen asteen koulutuksella käsitetään lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.
Ammattillisten tutkintojen tavoitteena on kouluttaa työelämään ammatillisen osaamisen taitavia työntekijöitä. Ammatillisen perustutkinnon ohessa voi myös suorittaa lukiotutkinnon, jolloin tutkintoa kutsutaan yhdistelmätutkinnoksi.
Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon.
[muokkaa] Korkea-asteen koulutus
[muokkaa] Tutkinnot
Korkea-asteen koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut ovat keskittyneempiä palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita, kun taas yliopistot ovat tutkimuksellisempia. Tosin myös ammattikorkeakouluissa tehdään nykyään tutkimusta ja yliopistoihin kuuluu monia ammatillisia, ei-tutkimuksellisia opintosuuntia. Suomessa on 20 yliopistoa ja 30 ammattikorkeakoulua.
Alempi korkeakoulututkinto on ensimmäinen tutkinto ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Sen suorittaminen kestää yleensä 3-5 vuotta.
[muokkaa] Yleistä
Suomen korkea-asteen koulutus on sitoutunut Bolognan prosessiin, johon kuuluu mm. yhtenäiset opintopisteet.
Suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Ikäluokissa 25-64 vain Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Venäjällä ja Israelissa suuremmalla osuudella väestöstä on korkeakoulututkinto. Suomi käyttää kansantuotteestaan korkeakoulutukseen opiskelijaa kohti hieman alle OECD-maiden keskiarvoa vastaavan määrän ja selvästi vähemmän kuin Yhdysvallat.
Vain puolet opiskelijoista valmistuu enintään seitsemässä vuodessa ja 25% ei koskaan valmistu. Ongelmat ovat maantieteellisesti keskittyneitä erityisesti Helsingin alueelle ja aloittain erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloille.
Jotkut yliopistot haluaisivat vapautta mm. palkkaukseen. Tällä hetkellä palkkaus päätetään keskitetysti.
Suomalainen korkeakoulutus on varsin kansallinen, eikä kansainvälisiä opiskelijoita ole paljoa ja koko maassa on vain muutama aidosti kansainvälinen yksikkö. Opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen lisätä kansainvälistä vaihtoa, mutta tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Suomalaiset yliopistot eivät juuri kilpaile kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
[muokkaa] Koulutus työelämässä
Vuosittain yli 40% Suomen työvoimasta osallistuu epämuodolliseen työhön liittyvään koulutukseen tai harjoitteluun. Tämä vastaa monia teollisuusmaita kuten Tanska ja Yhdysvallat.
