Lavansaaren kirkko
Wikipedia
Lavansaaren luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Lavansaaren kunnassa Suomenlahdella luovutetussa Karjalassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperäinen asu
Lavansaaren kirkko valmistui vuonna 1783 Pohjakylään Kirkonmäelle, saaren korkeimmalle paikalle. Kirkon rakentaja oli eräs mies Seiskarilta, sen enempää hänestä ei tiedetä. Lavansaaren kirkko oli tasavartinen ristikirkko, jonka sakarat kapenivat ulospäin. Sakasti oli itäisen ja pohjoisen ristivarren välissä. Hirrestä rakennettu kirkko oli ulkoa vuorattu vaakalaudoituksella. Kirkossa oli jyrkkä aumakatto. Ikkunat olivat kooltaan pienet.
Valmistuessaan kirkkoon ei kuulunut kellotornia, vaan sen viereen rakennettiin erillinen viisikulmainen kellotorni vähän ennen itse kirkkoa. Kellotornia kutsuttiin kirkonjaloiksi, koska sen kautta kuljettiin itse kirkkoon.
[muokkaa] Korjaustyöt
Kirkon sisätiloissa tehtiin pieniä korjauksia vuosina 1787 ja 1864. Seuraavan kerran kirkkoa korjattiin 1910. Tällöin purettiin erillinen kellotorni ja kirkon läntisen ristivarren päähän rakennettiin uusi kellotorni ja eteinen. Myös kahteen muuhun ristivarteen rakennettiin uudet eteiset. Kirkon ikkunoita suurennettiin. Kirkko myös maalattiin ulkoa vaaleaksi ja paanukatto korvattiin pellikatolla. Sisällä korjattiin alttaria ja lehtereitä.
[muokkaa] Sisätilat
Kirkkosali oli yksinkertainen, mutta sisälsi myös koristeellisia yksityiskohtia. Kirkon kaksiosainen alttaritaulun oli Daniel Bergmanin maalama ja sen yläosan aiheena oli "Kristus ristillä" ja alaosan "ehtoollisen asettaminen". Alttarin yläpuolella olevaa ylälistaa kannattivat pylväät. Alttaritaulu oli korvannut todennäköisesti 1400-luvulta peräisin olevan Madonnapuuveistoksen. Alttarin yläpuolella oli Anders Chierdin maalama aurinko. Hän oli myös koristellut saarnastuolin Jeesuksen ja apostolien kuvilla. Saarnastuolin yläpuolella oli suuri kattokruunu. Kirkossa oli myös kynttiläkruunu. Urkuja kirkossa ei ollut vaan säestämiseen käytettiin urkuharmonia. Kirkkosalin katosta roikkui myös Juho Piensohon tekemä kirkkolaiva.
[muokkaa] Sota-aika ja nykytila
Lavansaari evakuoitiin pääasiassa ennen talvisotaa. Suurin osa kirkon irtaimistosta saatiin pelastettua. Nykyisin ne sijaitseva pääasiassa Kotkassa ja Kymenlaakson maakuntamuseossa. Suomi valtasi jatkosodassa Lavansaaren takaisin, mutta siviilejä ei saarelle päästetty ja näin ei myöskään kirkkoa päästy kunnostamaan. Kun lavansaarelaiset pääsivät ensimmäisen kerran vierailemaan kotisaarellaan vuonna 1992, todettiin venäläisten hävittäneen koko kirkon.
[muokkaa] Lavansaaren ensimmäinen kirkko
Lavansaarella oli ollut ennen viimeiseksi jääneen kirkon valmistumista, pieni puukirkko, jonka olivat rakentaneet joko espanjalaiset tai englantilaiset haaksirikkoutuneet 1600-luvulla. Kirkon rakennusaineena he käyttivät haaksirikkoutuneen laivansa osia. Tämä kooltaan pieni (6 x 8 metriä) sijaitsi Vanhankirkonmäellä. Kirkko oli kuitenkin rakennettu lentohiekalle, mikä ei ollut paras mahdollinen vaihtoehto. Pikkuhiljalleen kirkko hautautui lentohiekkaan ja luhistui.
[muokkaa] Lähteet
- Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
