Lentokoulutus Suomessa
Wikipedia
Lentokoulutus tuottaa siviili- ja sotilaslentäjiä.
Sotilaslentäjiä kouluttaa pääosin Suomen Ilmavoimat, joka siirsi lentäjiensä peruslentokoulutuksen Patrialle vuoden 2005 lopulla. Maavoimien helikopterilentäjiä koulutetaan kaupallisissa lentokouluissa. Rajavartiolaitos kouluttaa omat helikopterilentäjänsä.
Lupakirjallisia siviililentäjiä ovat purjelentäjät, moottorilentäjät, kevytilmailun lentäjät ja ilmapallojen lentäjät. Lentoturvallisuushallinnon luettelo koulutusluvan haltijoista: [1] (pdf). Riippuliitoa, varjoliitoa ja laskuvarjohyppyä varten tarvitaan kelpoisuustodistus, jonka saa suoritettuaan asianmukaisen koulutuksen.
[muokkaa] Lennokit
Lennokeista lisää tietoa mm. lennokit-wikissä http://f3d.fi/wiki/index/Etusivu
[muokkaa] Purjelento
Likimain kaikki purjelentoa harrastavat seurat antavat koulutusta purjelentokoneen ohjaajiksi halukkaille.
- Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry [2] (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Flygklubb-Torbacka-Lentokerho r.y. ??
- Hangon Lentokerho r.y./ Hangö Flygklubb r.f. [3] (moottoripurjekone)
- Joensuun ilmailukerho ry [4] (purje-, moottori- ja myös? ultrakoulutus)
- Kokkolan ilmailukerho ry [5] (oma koulutus??, linkit kaikkiin seuroihin)
- Keski-Suomen ilmailujat ry [6] (purje- ja moottorilento)
- Karhulan ilmailukerho [7]
- Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry [8] (purjelentokoulutus, purjelennon jatkokoulutus)
- Kuopion Ilmailuyhdistys ry [9] (purje-, mopu- ja ultrakevytkoulutus)
- Lahden ilmailukerho ry [10] (purje-, moottori- ja mopukoulutus)
- Oulun Ilmailukerho ry [11] (purjelentokoulutus)
- Padasjoen lentokerho ry [12] (purje-, ultrakoulutus)
- Perämeren Ilmailuyhdistys ry [13]
- Polyteknikkojen ilmailukerho (purje- ja moottorilento), Räyskälän lentopaikka purjelennolle
- Raahen ilmailijat [14], ?? kenttä (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Savonlinnan lentokerho [15]
- Suupohjan lentokerho ry [16]
- Tampereen Ilmailuyhdistys ry [17], (purje- ja moottoripurjelentokoulutus)
- Turun lentokerho [18] (purje-, mopu-, ja moottorilentokoulutus)
- Vaasan Lentokerho ry [19], myös moottoripurjelentokurssi
- Varkauden lentolerho [20]
Purjelentokurssi maksaa noin 1 000 - 2 000 euroa. Kurssin jälkeen lennoista maksetaan koneen tuntivuokra, hinausmaksu tai esimerkiksi kausittainen lentopakettimaksu, joka saattaa jopa sisältää rajattoman määrän hinauksia. Yleensä tällainen pakettimenettely ei koske lentokonehinauksia, jotka laskutetaan kerhoissa joko kappalehinnalla halutun korkeuden mukaan tai minuuttitaksana hinauksen keston mukaan. Eniten purjelennon kustannuksiin vaikuttaa käytetty lentoonlähtötapa. Kerhojen lentomaksujärjestelmät ovat lähes poikkeuksetta sellaiset, että mitä enemmän lentää, sen halvemmaksi tulee keskimääräinen tuntihinta.
Teoriakurssin sisältö:
- Ilmailulaki, ilmailumääräykset - 6 oppituntia
- Purjelentokonerakenteet ja -mekanismit - 2 oppituntia
- Purjelentokonemittarit - 3 oppituntia
- Aerodynamiikka - 6 oppituntia
- Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät - 6 oppituntia
- Sääoppi - 6 oppituntia
- Lentosuunnistus - 2 oppituntia
- Purjekoneen käyttö ja hoito, lentokäsikirja - 3 oppituntia
- Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset - 3 oppituntia
- Radio- ja sähkölaitteet - 2 oppituntia
- Radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset - 1 oppitunti
- Ilmailuviestiliikenne - 3 oppituntia
- Yhteensä 43 tuntia teoriaopetusta
Suomen urheiluilmailuopisto aloitti vuonna 2006 purjelennon teoriakurssit myös nettikursseina.
[muokkaa] Moottorilento
Moottorilentäjiä koulutetaan monella tasolla alkaen yksityislentäjän lupakirjasta päätyen liikennelentäjään. Yksityislentäjän lupakirjan PPL(A) teoriakoulutus maksaa noin 800-2000 euroa ja 45 tunnin lentokoulutus useita tuhansia euroja.
Yksityislentäjän tai korkeamman lupakirjan tai kelpuutuksen tasoon kouluttavia tahoja ovat mm.
- Espoon moottorilentäjät[21]
- Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry [22] (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Finnairin lentokerho (vain yhtiön työntekijöille) [23]
- Forssan Seudun Ilmailuyhdistys Ry PPL (A) Yksityislentäjän lupakirjan lentoteoriat alkavat 08.01.2007 Forssan Aikuisopistossa.
- Hämeenkyrön lentokerho ry [24] (moottori-, ultrakoulutus)
- Hämeenlinnan ja ympäristön urheiluilmailijat ry, Räyskälän lentopaikka
- Joensuun ilmailukerho ry [25] (purje-, moottori- ja myös? ultrakoulutus)
- Keski-Suomen ilmailijat ry [26] (purje- ja moottorilento)
- Kokkolan ilmailukerho [27], Kruunupyyn kenttä (moottori- ja ultrakoulutus)
- Kotkan ilmailukerho ry [28]
- Lahden ilmailukerho ry [29] (purje-, moottori- ja mopukoulutus)
- Malmin ilmailukerho ry, Malmin lentokenttä, [30]
- Patria Aviation, kaupallinen kouluttaja, Helsinki-Malmin lentoasema
- Oulun Moottoriliitäjät Ry / Tervalentäjät(Oulu) [31](purje-, moottorikoulutus), EFOU ja Ahmosuon kenttä.
- Raahen ilmailijat [32], ?? kenttä (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Salpauslento [33], kaupallinen kouluttaja, Helsinki-Malmin lentoasema
- Suomen Ilmailuopisto [34], kaupallinen kouluttaja, jonka kursseista on erillisiä hakuja, Porin lentoasema (entinen Finnairin ilmailuopisto)
- Polyteknikkojen ilmailukerho (purje- ja moottorilento), Helsinki-Malmin lentoasema moottorilennolle
- Turun lentokerho [35] (purje-, moottorikoulutus)
[muokkaa] Kevytilmailu
Kevytilmailussa, joka on moottorilentämistä, on kaksi lupakirjaluokkaa, Ultra A ja Ultra B.
[muokkaa] Ultra A
Ultra A-luokan koneet ovat painopisteohjattavia ja yleensä riippuliitimen näköisiä. Niitä on Suomessa vain muutama kymmenen, joten kouluttajia on vain muutama koko Suomessa.
Kouluttajiin kuuluu mm.
- Ultra-Team kevytilmailijat Lahti ry [36], Lahti
[muokkaa] Ultra B
Ultra B on moottorilentokone, jonka suurin lentoonlähtömassa on 450 kg. Niitä Suomessa on muutama sata kappaletta. Siksi niiden kouluttajia on paljon. Ultra B:n teoriakurssi on yksityislentäjän teorian kaltainen, mutta suppeampi. Se maksaa 500-1000 euroa. Lentolupakirjaa varten tarvitaan vähintään 20 koululentotuntia. Täten lupakirjan hankkiminen maksaa n. 3000-4000 euroa. Lupakirja on voimassa viisi vuotta. Suomessa oli vuoden 2004 lopussa 867 ULB-lentäjää.
Kevytilmailun - pääosin Ultra-B - kouluttajia ovat
- Aavahelukan ilmailukerho ry
- Air Pilot ry [37], Jalasjärvi
- Alajärven ilmailukerho ry, ?? kenttä
- Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ry [38] (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Forssan Seudun Ilmailuyhdistys Ry PPL (A) Yksityislentäjän lupakirjan lentoteoriat alkavat 08.01.2007 Forssan Aikuisopistossa.
- Hämeenkyrön lentokerho ry [39] (moottori-, ultrakoulutus)
- Hämeenlinnan ja ympäristön urheiluilmailijat ry [40], Räyskälän lentopaikka
- Iin ilmailukerho [41]
- Joensuun ilmailukerho ry [42] (purje-, moottori- ja myös? ultrakoulutus)
- Kaarinan-Piikkiön kansalaisopistossa on syksyllä 2005 Ultralight-teoriakurssi [43]
- Keski-Karjalan ilmailukerho ry, ?? kenttä
- Kevytilmailu ry - [44], Malmin lentokenttä.
- Kokkolan ilmailukerho [45], Kruunupyyn kenttä (moottori- ja ultrakoulutus)
- Kuopion ilmailuyhdistys ry, Rissala ja Rautavaara
- Lapinlahden ilmailija ry, ?? kenttä
- Mikkelin ilmailuyhdistys ry, ?? kenttä
- Mäntsälän ilmailukerho [46], Malmin lentokenttä ja Hyvinkään lentokenttä
- Padasjoen lentokerho ry [47] (purje-, ultrakoulutus)
- Paimion ilmailuyhdistys ry, ?? kenttä
- Pieksämäen ilmailukerho ry, ?? kenttä
- Pudasjärven ilmailukerho ry [48]
- Pyhäjokialueen ilmailukerho ry, ?? kenttä
- Raahen ilmailijat [49], ?? kenttä (purje-, moottori-, ultrakoulutus)
- Ranuan ilmailukerho ry
- Saariston ilmailukerho ry [50], Dragsfjärdissä Genbölen kylässä nurmikenttä
- Salon seudun ilmailukerho ry [51], Kiikalan lentopaikka
- Star Pilor ry [52] Vaasassa.
- Suomen Urheiluilmailijat ry. [53], Räyskälän lentopaikka (myös tutustumiskurssit)
- TradeAid Oy [54], Malmin lentokenttä. Se myy ultralight-lentokoneita ja markkinoi koulutusta, jonka järjestää Kevytilmailu ry
- UL-Lento ry [55] toimii Tampereella
- Vihannin ilmailijat ry, ?? kenttä
Lähde Suomen ilmailuliitto.
Koulutus vastaa ilmailumääräyksen PEL M2-70 vaatimuksia. UPL- eli Ultra B-lupakirjan hinta vuonna 2006 on 3000-4000 euroa.
[muokkaa] Riippu- ja varjoliito
Riippuliito ja varjoliito - koulutusta antavat esim.
- Suomen urheiluilmailijat ry [56]
- Suomen varjoliitokerho ry [57]
- Etelä-Pohjanmaan Riippuliitäjät ry [58]
- Tampereen kevytilmailukerho ry (varjoliito) [59]
- Jämin riippuliitäjät[60]
- Ultra-Team Lahti [61]
Koulutuksen hinta on noin 1000 euroa riippuen kerhosta.
[muokkaa] Laskuvarjohyppy
Laskuvarjohypyn kouluttajia ovat mm.
- Suomen laskuvarjokerho[62], Malmilla
- Jyväskylän laskuvarjokerho [63]
- Skydive Oulu [64]
- Kuopion laskuvarjourheilijat [65]
[muokkaa] Ilmapallot
Suomessa on tällä hetkellä kaksi lentokoulua, joissa koulutetaan kuumailmapallolentäjiä:
Lennonopettajia löytyy ympäri Suomea. Kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä lentokouluihin.
Yleistietoa palloilusta: [68]
[muokkaa] Ilmailun teoriakoulutuksen yhteenveto
Seuraava kuvaus kuvailee kiinteäsiipisten ilma-alusten ohjaajan teoriakoulutuksen pääpiirteet.
[muokkaa] Ilmailulaki, ilmailumääräykset
Siviili-ilmailun säännöt noudattelevat kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn vuonna 1940-luvulla laatimia ohjeita. Niistä mm. Euroopan unioni, Yhdysvallat ja perinteiset suuret ilmailumaat kuten Englanti, Ranska, Saksa ja Venäjä ovat laatineet omat ilmailumääräyksensä. Euroopan lentoturvallisuusviranomainen on EASA, jonka määräykset pätevät koko EU:n alueella. Kansallisia määräyksiä on edelleen. Suomessa lentoturvallisuusviranomainen ja ilmailumääräysten laatija ja niiden noudattamisen valvoja on Ilmailulaitos, jonka sisällä toimii Lentoturvallisuushallinto.
Suomessa ylin ilmailua koskeva määräys on ilmailulaki. Sitä täydentää Ilmailuasetus. Lentoturvallisuushallinnon julkaisemat Lentomääräykset ovat kattavin lentämistä rajoittava määräysten kokoelma.
Lentoturvallisuushallinto seuraa ilmailua jatkuvasti ja julkaisee kuukausittain muutoksia ilmailun pysyväisluonteisiin määräyksiin, esim. Suomen ilmailukäsikirjaan (AIP). Päivittäin annetaan NOTAM-tiedotteita (Notices to airmen, tiedotteita lentäjille), jossa ilmoitetaan esim. jonkin lentokentän lyhytaikaisista lentorajoituksista.
Lentokoulutuksessa ilmailumääräykset on eräs oppiaine, jonka tenttiminen vaaditaan ennen yksinlentoja.
[muokkaa] Lentokonerakenteet
[muokkaa] Lentokonemittarit
- korkeusmittari
- nopeusmittari
- kaartomittari
- kallistusmittari
- variometri
- moottorien valvontamittarit
- mekaaniset mittarit ja tietokonenäytöt
- Head Up Display
[muokkaa] Aerodynamiikka
Lentäjän aerodynamiikan perusteet sisältää seuraavat aiheet:
- ilman koostumus, ilmakehä, etenkin ICAOn standardi-ilmakehä
- staattinen ilmanpaine, ilman lämpötila, ilman tiheys, ilman sisäinen kitka eli viskositeetti
- Bernoullin laki
- rajakerros siiven pinnalla: laminaari ja turbulentti virtaus. Esim. jään vaikutus profiiliin.
- siipiprofiili
- virtauksen ja lentokoneen välinen kohtauskulma
- lentokoneeseen kohdistuvat voimat: nostovoima, vastus, painovoima ja liikehtimisestä johtuvat hitausvoimat, työntövoima
- nostovoiman synty
- siiven sakkaus: sakkaus suorasta lennosta, kaartosakkaus, g-sakkaus
- eri muotoisten siipien sakkausherkkyys
- lentokoneen ja etenkin siiven vastuksen muodostuminen: profiilivastus, indusoitu vastus, painevastus, kitkavastus, muotovastus, interferenssivastus
- liitoluku
- paras nousunopeus, jyrkin nousu
- pisin lentomatka
- lentokoneen vakavuus: painopisteen ja aerodynaamisen keskiön välinen asema, pituus-, suunta- ja kallistusvakavuus, dynaaminen vakavuus
- aeroelastiset ilmiöt: flutteri
- potkurin toimintaperiaate
- äänen nopeus ja Machin luku
[muokkaa] Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät
Ilmailuviestiliikenne aakkoset A=alfa, B=bravo, C=charlie, D=Delta, E=echo, F=foxtrot, G=Golf, H=Hotel, I=india, J=juliet, K=kilo, L=lima, M=mike, N=november, O=oscar, P=papa, Q=quebec, R=romeo, S=sierra, T=tango, U=uniform, V=victor, W=whiskey, X=x-ray, Y=yankee ja Z=zulu.
Mm.
- lentoonlähtömatkaan vaikuttavat tekijät, maavaikutus
- toiminta laskukierroksessa
- sivutuulilasku
- Syöksykierteen oikaisu. Monilla ultrakevyillä lentokoneille syöksykierteen teko on kiellettyä myös koulutuksessa.
[muokkaa] Lentäjän sääoppi
Ilmailumääräysten mukaan lentäjän tulee lentää vain sellaisessa säässä, jossa lentäminen on turvallista. Koneen päällikkö on vastuussa oikeiden säätietojen hankkimisesta koko lennon aikaa koskien. Tällöin hän on vastuussa lentoreitin sääennusteiden tutkitsemisesta myös tilanteessa, jossa sää muuttuu erilaiseksi kuin on ennustettu. Tällöin hänen tulee esim. muuttaa lentosuunnitelmaa.
Sääopin perusteet kattavat ilmakehän, ilman, ilmanpaineen, ilman kosteuden, ilman lämpötilan ja kastepisteen ymmärtämisen. Korkea lämpötila ja suuri kosteus alentavat mm. moottorin suoritusarvoja. Alhainen ilman lämpötilan ja kastepisteen ero lisää mm. kaasuttimen jäätymisen riskiä. Näkyvyys ja lento erossa pilvistä tai huonossa näkyvyydessa lentäminen mittareiden avulla ovat oleellisia turvallisuustekijöitä. Oppimateriaali sisältää näkyvyyteen vaikuttavat tekijät (merisavu, auer, sumu jne.) ja eri pilvien kuvaukset. Muita turvallisuustekijöitä ovat turbulenssi, ukkospilvet, tuulishear (windshear, tuulileikkaus) ja inversiot sekä koneen siipien ja kaasuttimen jäätymiseen vaikuttavat tekijät (alijäähtyneen veden esiintyminen pilvissä). Esimerkiksi tuulen nopeuteen vaikuttaa maan pinnan kitka johon vaikuttavat puuston korkeus, erilaiset rakennelmat ja korkeus maanpinnasta.
Varsinaiseen meteorologiaan liittyvät troposfäärissä esiintyvät sääilmiöt: matalapaine, korkeapaine, säärintamat, pilvet, sumu, sateet, ukkonen, näkyvyys, tuulet, ilmamassat ja -rintamat, jäätyminen sekä purjelentoon liittyvät termiikit, rinnetuuli ja aaltovirtaukset. Talvilentoon vaikuttaa myös lumi.
Erityisesti ilmailuun liittyviä asioita ovat lentosääpalvelu, sääkarttojen tulkitseminen ja erilaiset koodatut sääviestit kuten METAR, GAFOR, TAF. Ylen TV1:n tekstitelevision sivu 428 listaa Suomen lentoasemien METAR- ja TAF-sanomat. Ilmatieteen laitoksen sivustolla on sekä esimerkkejä sääsanomista että terminologiaa [69]
[muokkaa] Lentosuunnistus
Lentosuunnistuksen teoriaan kuuluvat seuraavat aiheet
- ilmansuunnat, maan koordinaattijärjestelmä, pituuspiirit, leveyspiirit, kiitoteiden (esim. kiitotie 22 - lähtösuunta 220 astetta) ja tuulen suunnan (asteluku ilmoittaa mistä päin tuulee) ilmaiseminen
- magneettinen kompassi, sen eranto ja eksymä (lentokonekohtainen), näyttövirheet kiihtyvässä itä-länsisuuntaisessa liikkeessä, virheet kaarrossa pohjoista ja etelää kohti (molemmat johtuvat kompassin massatasapainotuksesta)
- aikajärjestelmänä käytetään vain UTC:tä, jota ei korjata talvi- ja kesäaikaan.
- karttaprojektiot (käytössä Lambertin konforminen kartioprojektio, joka näyttää kaksi leveyspiirilinjaa per kartta oikein), kartat, 1:500000 ICAOn ilmailukartta, karttamerkinnät, näkölentosääntöjen liikennekartat, mittarilentosääntöjen kartat
- nopeus ilmaistaan yleensä merimaileina (knots) tunnissa, lentokorkeudet jalkoina
- pitkän matkan reitit - loksodromi, isoympyräreitti
- ilmatilan jako, kielto- ja vaara-alueet, lentokorkeudet, lento-esteet. Suomessa käytössä C, D, G ja G+ ilmatilat.
- tuulikolmio: maanopeus, tuulikorjauskulma, lentoaika
- lentosuunnitelman teko
- radiosuunnistus (VOR-majakat, ADM:n NDB-majakat)
- GPS-navigointi
- polttoainelaskelma, lentokoneen painopistelaskelma
- toiminta eksyttyä
Asiasta muualla
[muokkaa] Lentokoneen käyttö ja hoito, lentokäsikirja
Ilma-aluksen varustus
Jokaisessa ilma-aluksessa on ilmailumäärysten mukaan oltava tietty vähimmäisvarustus, joka riippuu lähinnä siitä, millaiseen toimintaan alus on tarkoitettu käytettäväksi. Esimerkiksi Cessna 152:ssa, minimivarustukseen kuuluuvat:
A lennonvalvontamittareista Nopeusmittari Korkeusmittari Magneettikompassi ja eksymän korjaustaulukko
B moottorinvalvontamittareista Pyörimisnopeusmittari Öljynpainemittari Öljynlämpömittari Imuilman- tai seoksen lämpömittari Mittatikku öljyn määrän tarkastamista varten
C muista varusteista seoksen lämmitysjärjestelmä polttoaineen määrämittari(t) ensiapulaukku ja vaahtosammutin Istuinvyöt jokaista matkustaa kohden
D sähköjärjestelmällä varustetuissa koneissa on lisäksi oltava Pääkatkaisija Virtalähde Suojalaitteet ylivirran varalta ampeerimittari tai latauksen merkkivalo
Tarkemmin OPS M2-6 ilmailumääräykset
http://www.ilmailuhallinto.fi/tietopalvelu/FI/ilmailumaaraykset/ilmailumaaraykset_paasivu.html
[muokkaa] Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset
Ilmailulääketiede määrittelee lentäjävän henkilöstön terveysvaatimukset. Merkittävimmät lentokoneen ohjaamisen lääketieteelliset ongelmat koskevat seuraavia ilmakehää ja lentokoneen muuttuvaan asentoa koskevia seikkoja:
- hapen osapaine keuhkoissa eri lentokorkeudella
- häkä ja häkämyrkytys
- tasapainoaisti
- asennon aistiminen
- aistiharhat
- alkoholin käytön rajoitukset
- sukeltamisen aikaansaamat vaarat.
[muokkaa] Radio- ja sähkölaitteet
Ilmailuviestiliikenne aakkoset
A=alfa, B=bravo, C=charlie, D=Delta, E=echo, F=foxtrot, G=Golf, H=Hotel, I=india, J=juliet, K=kilo, L=lima, M=mike, N=november, O=oscar, P=papa, Q=quebec, R=romeo, S=sierra, T=tango, U=uniform, V=victor, W=whiskey, X=x-ray, Y=yankee ja Z=zulu.
- Lentokoneen sähköjärjestelmä: 12 V tai 24 V tasajännite pienissä lentokoneissa, suurissa vaihtovirta
- Ilmailun VHF-radio
- Toisiotutkavastain
[muokkaa] Radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset ja ilmailuviestiliikenne
[muokkaa] Lentokoneen voimalaite
- mäntämoottori ja potkuri
- suihkumoottori
- rakettimoottori
- sähkömoottori ja potkuri
[muokkaa] Lähteitä
- Ilmailu-lehden joka kevään numerossa on lista Suomen lentokouluista ja -kouluttajista.
