Lucia Popp
Wikipedia
Lucia Popp (12. marraskuuta 1939 – 16. marraskuuta 1993) oli Tšekkoslovakiassa syntynyt sopraanolaulaja.
Popp esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti Bratislavassa ollessaan 23-vuotias. Tällöin hän lauloi Yön kuningattaren osuuden Mozartin Taikahuilussa. Kun Herbert von Karajan kuuli Poppin laulavan 1963, hän tarjosi tälle tilaisuutta tulla esiintymään Wienin valtionoopperaan. Popp hyväksyi ja saikin pian kolmen vuoden esiintymissopimuksen.
Vuonna 1966 Popp pääsi esiintymään Covent Gardenin oopperaan Lontooseen, jossa hänellä oli osuus Giuseppe Verdin oopperassa Un ballo in maschera. Sopraano pääsi pian laulamaan myös New Yorkin Metropolitan-oopperaan.
Poppin tunnetuin rooli oli pitkään Yön kuningatar Taikahuilussa. Pian hän omaksui rooleja myös muista Mozartin teoksista sekä esimerkiksi Richard Straussin ja Leoš Janácekin oopperoista. Hän teki yhteistyötä useiden tunnettujen kapellimestarien, kuten Leonard Bernsteinin, Lorin Maazelin, Neville Marrinerin, Charles Mackerrasin, Rafael Kubelikin, Bernard Haitinkin ja Georg Soltin kanssa.
Popp menehtyi pahanlaatuiseen aivokasvaimeen 1993, ollessaan 54-vuotias.[1]
