Tšekkoslovakia
Wikipedia
| Československo | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: Pravda vítězí (1918–1989) Veritas Vincit (1989–1992) |
|||||
 |
|||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||
| Viralliset kielet | tšekki ja slovakki | ||||
| Pääkaupunki | Praha | ||||
| Pinta-ala (1991) | 127,900 km² | ||||
| Väkiluku (1991) |
15,600,000 | ||||
| Valuutta | Koruna | ||||
| Aikavyöhyke | UTC+1 | ||||
| Itsenäisyys – itsenäisyys – hajoaminen |
1918 31. joulukuuta 1992 |
||||
| Kansallislaulu | Kde domov můj + Nad Tatrou sa blýska | ||||
| Internet-verkkotunnus | .cs |
||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+42 |
||||
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja slovakiksi Československo) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, joissa hajonneelle Itävalta-Unkarille kuuluneet Tšekki ja Slovakia yhdistettiin samaksi valtioksi. Kommunistit nousivat valtaan 1940-luvulla, jonka jälkeen maa muuttui sosialistiseksi. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja joulukuun 1992 lopussa Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian kesken.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Tšekkoslovakia muodostui vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, joissa hajonneelle Itävalta-Unkarille kuuluneet Tšekki ja Slovakia yhdistettiin samaksi valtioksi, Tšekkoslovakian tasavallaksi.
Kansallissosialistinen Saksa otti saksalaisvähemmistön asuttamat sudeettialueet Münchenin sopimuksella 1938 ja Unkari miehitti Etelä-Slovakian ja eteläosan Karpatoruteniasta. Muulle Slovakialle ja Karpatorutenialle annettiin itsehallinto ja valtion nimeksi tuli Tšekko-Slovakia, joka tosiasiallisesti lakkasi olemasta maaliskuussa 1939 saksalaisjoukkojen miehitettyä tšekkiläisen osan ja liittäen sen suoraan Saksan hallintoon Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraattina. Slovakiaa puolestaan alkoi "itsenäisenä" johtaa saksalaisten kontrolloima nukkehallitus. Tšekkoslovakia kärsi valtavasti toisen maailmansodan aikana.
Sodan lopulla 1945 tasavalta vapautui natsimiehityksestä ja otti uudelleen nimen Tšekkoslovakia. Kommunistit kaappasivat vallan 1948 ja maa joutui Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Maassa kuitenkin kyti ajatus suuremmasta itsenäisyydestä. Vuonna 1968 Tšekkoslovakiassa pääsi valtaan vapaamielisempi hallitus. Alexander Dubčekin uudistukset "ihmiskasvoiseen sosialismiin", jonka Neuvostoliitto koki uhkana, ja Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 20. elokuuta Tšekkoslovakian ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus. Tapahtumat tunnetaan nimellä Prahan kevät.
Tšekkien ja slovakkien valtio oli koossa vuoteen 1992, jolloin se hajosi Tšekiksi ja Slovakiaksi. Maassa oli ennen hajoamista noin 15,5 miljoonaa asukasta. Valtion pääkaupunkina oli Praha, josta tuli myös Tšekin pääkaupunki.
Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja 1990 valtion viralliseksi nimeksi tuli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta, joka jakautui vuonna 1993 Tšekin ja Slovakian kesken. Tšekkoslovakian virallinen seuraajavaltio on Tšekki, jolla on käytössään muun muassa sama lippu.
[muokkaa] Tšekkoslovakian presidentit
- Tomáš Masaryk: 14. marraskuuta 1918 – 14. joulukuuta 1935
- Milan Hodža (toimessa): 14. – 18. joulukuuta 1935
- Edvard Beneš: 18. joulukuuta 1935 – 5. lokakuuta 1938
- Jan Syrový (toimessa): 5. lokakuuta – 30. marraskuuta 1938
- Emil Hácha: 30. marraskuuta 1938 – 15. maaliskuuta 1939
- Edvard Beneš: 4. huhtikuuta 1945 – 7. kesäkuuta 1948
- maanpaossa, 21. heinäkuuta 1940 – 2. huhtikuuta 1945
- Klement Gottwald: 14. kesäkuuta 1948 – 14. maaliskuuta 1953
- Antonín Zápotocký: 21. maaliskuuta 1953 – 13. marraskuuta 1957
- Viliam Široký (toimessa): 13 – 19. marraskuuta 1957
- Antonín Novotný: 19. marraskuuta 1957 – 22. maaliskuuta 1968
- Jozef Lenárt (toimessa): 22 – 30. maaliskuuta 1968
- Ludvík Svoboda: 30. maaliskuuta 1968 – 28. toukokuuta 1975
- Gustáv Husák: 29. toukokuuta 1975 – 10. joulukuuta 1989
- Marián Čalfa (toimessa): 10 – 29. joulukuuta 1989
- Václav Havel: 29. joulukuuta 1989 – 20. heinäkuuta 1992
- Jan Stráský (toimessa): 20. heinäkuuta – 31. joulukuuta 1992
[muokkaa] Pääministerit
- Karel Kramář: 14. marraskuuta 1918 – 8. heinäkuuta 1919
- Vlastimil Tusar: 8. heinäkuuta 1919 – 15. syyskuuta 1920
- Jan Černý: 15. syyskuuta 1920 – 26. syyskuuta 1921
- Edvard Beneš: 26. syyskuuta 1921 – 7. lokakuuta 1922
- Antonín Švehla: 7. lokakuuta 1922 – 18. maaliskuuta 1926
- Jan Černý: 18. maaliskuuta – 12. lokakuuta 1926
- Antonín Švehla: 12. lokakuuta 1926 – 1. helmikuuta 1929
- František Udržal: 1. helmikuuta 1929 – 24. lokakuuta 1932
- Jan Malypetr: 29. lokakuuta 1932 – 5. marraskuuta 1935
- Milan Hodža: 5. marraskuuta 1935 – 22. syyskuuta 1938
- Jan Syrový: 22. syyskuuta – 1. joulukuuta 1938
- Rudolf Beran: 1. joulukuuta 1938 – 15. maaliskuuta 1939
- Ján Šrámek: 21. heinäkuuta 1940 – 5. huhtikuuta 1945, maanpakolaishallitus
- Zdenek Fierlinger: 5. huhtikuuta 1945 – 2. heinäkuuta 1946
- Klement Gottwald: 2. heinäkuuta 1946 – 15. kesäkuuta 1948
- Antonín Zápotocký: 15. kesäkuuta 1948 – 14. maaliskuuta 1953
- Viliam Široký: 21. maaliskuuta 1953 – 19. syyskuuta 1963
- Jozef Lenárt: 20. syyskuuta 1963 – 8. huhtikuuta 1968
- Oldřich Černík: 8. huhtikuuta 1968 – 28. tammikuuta 1970
- Lubomír Štrougal: 28. tammikuuta 1970 – 12. lokakuuta 1988
- Ladislav Adamec: 12. lokakuuta 1988 – 7. joulukuuta 1989
- Marián Čalfa: 7. joulukuuta 1989 – 2. heinäkuuta 1992 (toimessa 10. joulukuuta 1989 asti)
- Jan Stráský: 2. heinäkuuta – 31. joulukuuta 1992
[muokkaa] Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtajat 1945–1989
- Klement Gottwald:. huhtikuuta 1945 – 14. maaliskuuta 1953
- Antonín Novotný: 14. maaliskuuta 1953 – 5. tammikuuta 1968
- Alexander Dubček: 5. tammikuuta 1968 – 17. huhtikuuta 1969
- Gustáv Husák: 17. huhtikuuta 1969 – 17. joulukuuta 1987
- Miloš Jakeš: 17. joulukuuta 1987 – 24. marraskuuta 1989
- Karel Urbánek: 24. marraskuuta – 20. joulukuuta 1989
[muokkaa] Väestö
[muokkaa] Tšekkoslovakian kansallinen koostumus 1921–1980
| kansallisuus | 1921 | 1930 | 1950 | 1961 | 1970 | 1980 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| tšekki | 6 831 120 51,1 % |
7 406 493 55,4 % |
8 383 923 67,9 % |
9 069 222 67,9 % |
9 318 019 64,9 % |
9 791 122 64,1 % |
| slovakki | 1 967 870 14,7 % |
2 282 277 17,1 % |
3 240 549 26,3 % |
3 836 213 26,3 % |
4 199 902 29,3 % |
4 676 378 30,6 % |
| ukrainalainen | 461 849 3,5 % |
549 169 4,1 % |
67 615 0,6 % |
54 984 0,4 % |
48 754 0,3 % |
47 121 0,3 % |
| venäläinen | yhdessä ukrainalaisten kanssa |
yhdessä ukrainalaisten kanssa |
yhdessä ukrainalaisten kanssa |
yhdessä ukrainalaisten kanssa |
9 897 0,1 % |
7 461 0,1 % |
| puolalainen | 75.853 0,6 % |
81 737 0,6 % |
72 624 0,6 % |
67 552 0,5 % |
65 132 0,5 % |
68 176 0,4 % |
| unkarilainen | 745 431 5,6 % |
691 923 5,2 % |
367 733 3,0 % |
533 934 3,9 % |
570 478 4,0 % |
579 166 3,8 % |
| saksalainen | 3 123 568 23,4 % |
3 231 688 24,2 % |
165 117 1,3 % |
140 402 1,0 % |
85 663 0,6 % |
61 129 0,4 % |
| juutalainen | 180 855 1,4 % |
186 642 1,4 % |
- | - | - | - |
| muut | 25 871 0,2 % |
49 636 0,4 % |
40 889 0,3 % |
43 270 0,3 % |
47 142 0,3 % |
52 542 0,3 % |
| yhteensä | 13 374 354 | 14 479 565 | 12 388 450 | 13 745 577 | 14 344 987 | 15 283 095 |
[muokkaa] Urheilu
Tšekkoslovakia oli kehittynyt etenkin jääkiekossa päästen olympialaisissa ja MM-kilpailuissa mitalisijoille. Tšekkoslovakian hajottua Tšekki peri Tšekkoslovakian paikan A-ryhmässä. Myös Slovakia nousi nopeassa tahdissa ylimmälle tasolle. Kumpikin Tšekkoslovakian seuraajavaltioista on voittanut useita palkintoja urheilutapahtumista.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
