M2 Bradley
Wikipedia
M2 Bradley on yhdysvaltalainen rynnäkköpanssarivaunu. Se on tällä hetkellä Yhdysvaltain maavoimien ainoa rynnäkköpanssarivaunu tiedusteluversionsa, M3:n ohella. Bradleystä on tehty myös Stinger-ohjuksin varustettu ilmatorjuntaversio, M6 Linebacker.
[muokkaa] Yleistietoa
M2 Bradley suunniteltiin jalkaväen kuljettamiseen taisteluun ja sen taistelun tukemiseen. Bradley voi tuhota myös vihollisen kalustoa panssarintorjuntaohjuksilla ja konetykillä. Vaunu kuljettaa kolmea miehistönjäsentä ja kuuden sotilaan jalkaväkiryhmää.
M2 Bradley on 6 metriä pitkä, 3,6 metriä leveä ja 3,2 metriä korkea. Sen huippunopeus on 66 kilometriä tunnissa. Painoa vaunulla on 30,4 tonnia. Bradleyn pääase on sähkötoiminen 25 millimetrin M242-konetykki. Panssarintorjunta-aseistukseen kuuluu TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite, jossa on ampumavalmiina kaksi ohjusta. Vaunussa on myös putken suuntainen 7,62 mm M240 -konekivääri.
[muokkaa] Historia
M2 Bradleyn kehitystyö alkoi 1970-luvun loppupuolella vastauksena neuvostoliittolaiselle BMP-1-rynnäkkövaunulle. Palveluskäyttöön se tuli vuonna 1981, samoihin aikoihin Neuvostoliiton BMP-2-rynnäkköpanssarivaunun kanssa. Se nimettiin kenraali Omar Bradleyn mukaan ja otettiin Yhdysvaltain maavoimien käyttöön vuonna 1981. BAE Systems North America on valmistanut niitä tähän mennessä jo 6 724 kappaletta.
Persianlahden sodan aikana Bradleyt tuhosivat enemmän irakilaisia panssariajoneuvoja kuin M1 Abrams -taistelupanssarivaunut. Yhdysvallat menetti sodassa 20 Bradleytä, mutta niistä irakilaiset tuhosivat vain kolme. Loput 17 tuhoutuivat omien joukkojen tulessa. Tällaisten tapausten välttämiseksi Yhdysvallat alkoi liittää niihin tunnistuspaneeleja.
Bradleytä käytettiin myöhemmin Irakin sodan aikana, mutta niiden on todettu olevan haavoittuvia sissien yllätyshyökkäyksiä vastaan. Bradleyn miehistönjäsenet ovat kuitenkin yleensä selviytyneet hengissä, koska he ovat onnistuneet pakenemaan ajoneuvon sisältä riittävän ajoissa.
