Mauno Koski
Wikipedia
Mauno Koski oli suomen kielen ja kirjallisuuden professori Åbo Akademissa. Hän syntyi 21. maaliskuuta 1930 Raisiossa ja kuoli 2. marraskuuta 2005 Turussa.
Ollessaan jatko-opiskelijana Koskella oli harvinainen mahdollisuus opiskella Tarton yliopistossa. Kosken tohtorinväitös oli vuonna 1967 Turun yliopistossa, ja hänen aiheenaan oli itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue. Sen jälkeen hän toimi jonkin aikaa suomen kielen vs. professorina sekä Turun että Tampereen yliopistossa. Vuonna 1971 hänet nimitettiin Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi.
Kosken tutkimuskohteisiin kuuluivat mm. murteet ja paikannimet. Myös semantiikasta hän julkaisi teoksia. Murteista Turun murre oli hänelle tärkeä. Koski oli Turkuseuran murrejaoston jäsen ja oli toimittamassa Turun murteen sanakirjaa Kummottos.
Mauno Koski oli nuoruudessaan myös huippu-urheilija. 19-vuotiaana Koski voitti Suomen mestaruuden 200 metrin juoksussa ja oli vuonna 1949 Suomen nopeimman miehen tittelin haltija. Kosken urheilijan ja kielitieteilijän ura yhdistyi, kun hän Paavon Karikon kanssa teki 1975 Paavo Nurmen elämäkertakirjan Yksin aikaa vastaan.