Tarton yliopisto
Wikipedia
Tarton yliopisto, Academia Gustaviana (Academia Dorpatensis) on perustettu Viron Tarttoon 30. kesäkuuta 1632. Tarton yliopiston perustamisasiakirjan allekirjoitti kuningas Kustaa II Aadolf sotaleirillä lähellä Nürnbergiä.
Klassistinen yliopiston päärakennus on J.W. Krausen suunnittelema ja se rakennettiin 1805–1809 entisen Marian kirkon paikalle. Kuninkaan patsas sijaitsee päärakennuksen takana.
Yliopiston siipirakennukset tehtiin 1856–1858.
Alkujaan yliopiston opiskelijat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja pieni osuus opiskelijoista oli myös suomalaisia. Virolaisia ei 1600-luvulla opiskellut Tarton yliopistossa lainkaan. 1800-luvulla elänyt Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kokoaja, Friedrich Reinhold Kreutzwald on Tarton yliopiston tunnetuimpia kasvatteja. Yliopistosta hän valmistui lääkäriksi.
Yliopisto on Viron vanhin ja merkittävin korkeakoulu, ja sen venäjän kielen laitos on maailmankuulu korkeatasoisesta opetuksestaan. Opettajia yliopistossa on noin 800 ja opiskelijoita noin 15 000.
Yliopiston opetuskielenä oli saksa vuosina 1802–1893, jonka jälkeen opetuskieleksi otettiin venäjä. Opetus viron kielellä aloitettiin 1919.
Tarton yliopisto on solminut Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 1989.
[muokkaa] Tiedekunnat ja opetuspaikat
Tarton yliopistossa on 11 tiedekuntaa:
- biologian ja maantieteen tiedekunta
- filosofinen tiedekunta
- fysiikan ja kemian tiedekunta
- kasvatustieteellinen tiedekunta
- liikuntatieteiden tiedekunta
- lääketieteellinen tiedekunta
- matematiikan ja tietojenkäsittelytieteiden tiedekunta
- oikeustieteellinen tiedekunta
- taloustieteiden tiedekunta
- teologinen tiedekunta
- yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Yliopistoon kuuluu laitoksia on noin 150 ja lisäksi on kaksi ammattikorkeakoulua, toinen Pärnussa ja toinen Türissa.
