Maurice Béjart

Wikipedia

Maurice Béjart (1984).

Maurice Béjart (oik. Maurice-Jean Berger, s. 1. tammikuuta 1927, Marseille, Ranska) on ranskalainen tanssija ja koreografi, joka on perustanut sekä tanssiryhmiä että tanssikouluja.

Sisällysluettelo

1 Tausta
2 Ura
- 2.1 Bryssel
- 2.2 Brysselin jälkeen
3 Keskeiset teokset
4 Lähteet

[muokkaa] Tausta

Maurice Béjart on filosofi Gaston Bergerin poika. Hän opiskeli tanssia samaan aikaan kun suoritti lukio- ja yliopisto-opintoja. Hän ihastui Serge Lifarin tanssiresitaaliin ja päätti antautua kokonaan tanssijaksi. Hän suoritti neljätoistavuotiaana debyyttinsä Pariisin oopperassa ja toimi sen jälkeen Roland Petitin johdolla.

[muokkaa] Ura

Vuonna 1951 hän teki Tukholmassa ensimmäisen koreografiansa L’Inconnu. Sen jälkeen oli vuorossa Igor Stravinskyn Tulilintu (ransk. L’Oiseau de feu). Vuonna 1955 hän valmisti oman tanssiryhmänsä Ballets de l’Étoilen kanssa baletin Symphonie pour un homme seul, joka perustui Pierre Henryn ja Pierre Schaefferin musiikkiin. Niin lehdistö kuin yleisökin ylisti teosta.

[muokkaa] Bryssel

Vuonna 1960 Brysselin Théâtre royal de la Monnaien johtaja Maurice Huisman oli huomannut Béjartin kyvyt. Béjart siirtyi Brysseliin ja perusti XX:n vuosisadan baletin, jonka kanssa hän kiersi maailmaa ja opetti myös laajalle yleisölleen uuden tanssin saloja.

Brysselistä tuli hänen toimintansa ansiosta eräänlainen modernin eurooppalaisen baletin ja tanssin keskus. Merkittävimmät teoksensa Béjart loi ehkä juuri Brysselissä, sillä säveltäjä Igor Stravinskyn syntymän satavuotisjuhlien kunniaksi siellä esitettiin kaikki säveltäjän keskeiset balettiteokset uudistettuina versioina. Se oli Stravinskyn juhla, mutta myös Brysselin ja ennen kaikkea Maurice Béjartin henkilökohtaisen menestyksen juhla.

[muokkaa] Brysselin jälkeen

Vuonna 1987 Le Monnaien teatterin johtaja Gerard Mortier ajautui avoimeen konfliktiin Maurice Béjartin kanssa. Ollessaan kiertueella Pietarissa Béjart päätti olla palaamatta Belgiaan. Vähän myöhemmin Philip Morris -säätiö kutsui Béjartin pysyvästi Sveitsin Lausanneen, jossa säätiö pitää päämajaansa. Näin Béjart lopetti XX:n vuosisadan baletin toiminnan ja perusti Lausanneen uuden tanssiryhmän, jolle hän antoi nimen Béjart Ballet Lausanne.

Brysselissä, kuten sen jälkeen myös Lausannessa, Béjart on ottanut ryhmäänsä tulevia huipputanssijoita eri puolilta maailmaa. Béjartilla on ollut tavoitteenaan saada miesten tanssi uudelleen arvostetuksi, ja hän on vaatinut tanssijoiltaan täydellistä venäläis-ranskalaisen tanssin hallintaa ja taitoa soveltaa ja hallita uusklassisen tanssin uusia virtauksia. Hän on halunnut toteuttaa kokonaisesityksen, jossa musiikki, lyyrisyys, teatteri ja koreografia yhdistyvät kokonaisuudeksi, ja siihen hän on liittänyt vaatimukset solistisesta mestaruudesta. Teoksissaan Béjart ei kaihda suuria universaaleja kysymyksiä, kuten aidsia ja ekologiaa, jotka ovat saaneet ryhmän esityksissä oman sijansa.