Messias
Wikipedia
Messias (voideltu, hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach), viittaa arvonimenä muinaisen Israelin kuninkaiden ja pappien virkaanastumismenoihin, joiden alkuperä on ehkä vielä vanhemmissa menoissa. Vaikutusvaltainen henkilö voiteli kuninkaaksi asetettavan pään hänen kuninkuutensa merkiksi. Esimerkki tästä käytännöstä mainitaan Raamatussa, 1. Samuelin kirjassa, missä kerrotaan kuinka profeetta Samuel vihki Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. "Herra antaa sinulle myös merkin siitä, että hän on voidellut sinut kansansa hallitsijaksi" (1. Sam. 10:1 [1]), hän sanoi Samuelille kaadettuaan öljyä tämän päähän.
Vanhan testamentin profetiat lupasivat juutalaisille kuningas Daavidin sukuisen Messiaan, jonka tultua Israelin valtakunta rakennettaisiin uudelleen. Juutalaiset odottavat yhä tätä Messiasta, jonka tulon merkkinä ovat:
- ikuinen ja universaali rauha (Jes.2:4; 11:5-9 ja Miika 4:3-4)
- juutalaisten kokoaminen kaikista maailman ääristä Israelin maahan (Jes.11:12; 27:12-13)
- Kolmannen Temppelin rakentaminen Jerusalemiin (Miika 4:1 ja Hes. 40-45)
- yleismaailmallinen vanhojen kulttien hylkääminen ja yhden Jumalan tunteminen (Jes.11:9-10; 40:5 ja Sef. 3:9)
Kristityille arvonimen Messias ainoa oikea haltija, odotettu kuningas, on Jeesus Nasaretilainen. Ensimmäinen muistiinmerkitty tapaus, jolloin hänet tunnustettiin sen haltijaksi, on Luukkaan evankeliumin luvussa 9, missä Pietari sanoo: "Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu" (Luuk.9:20 [2]).
Islamilaisuudessa Jeesusta pidetään Messiaana (Masiha), jonka paluuta odotetaan, mutta samalla odotetaan myös toisen messiaanisen hahmon, Mahdin, paluuta.
Kristus (khristos), on suora käännös Messiaasta, voideltua tarkoittava kreikan kielen sana, jota kristillinen alkukirkko käytti Messiasta tarkoittavana arvonimenä.
Lähteet:
