Muolaan kirkko
Wikipedia
Muolaan luterilainen kirkko sijaitsi entisen Muolaan kunnan itäosassa Kirkkojärven länsirannalla olevalla mäellä luovutetussa Karjalassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suunnittelu ja rakentaminen
Muolaan kirkko rakennettiin luonnonkivistä ja tiilistä vuosina 1849-1852 ja sen suunnitteli intendenttikonttorin johtaja arkkitehti Ernst Lohrmann. Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1852.
[muokkaa] Kirkon ulkoasu
Muolaan kirkko oli päätytornillinen pitkäkirkko ja tyyliltään se oli empireklassismia. Kirkko oli 39 metriä pitkä ja 19 metriä leveä. Kirkon seinät oli rapattu ja maalattu valkoiseksi. Kirkon nelikulmainen ja suuri torni sijaitsi kirkon länsipäässä ja ulkoni vain vähän itse runkohuoneesta. Kellotornin yläosassa oli joka sivulla kelloluukut ja niiden yläpuolella päätykolmiot. Tornin katto oli matala pyöreä kupu, jonka päällä oli risti.
Kirkon itäpäässä puolestaan oli muuta kirkkoa matalampi puolipyöreä sakaristo. Kirkossa oli matala satulakatto. Kirkon kummallakin pitkällä sivulla oli viisi suurta ja korkeaa ikkunaa, joiden yläpäät olivat kaarevat. Keskimmäisten ikkunoiden alapuolella oli sisäänkäynnit. Kirkon pääsisäänkäynti sijaitsi kellotornin alaosassa. Sekä kirkon pääsisäänkäynnin että alttarin yläpuolella oli puoliympyrän muotoinen ikkuna.
[muokkaa] Sisäosat
Muolaan kirkko oli suuri, siinä oli noin 2 200 istumapaikkaa. Kirkkosali oli kolmilaivainen. Keskilaivaa kattoi tynnyriholvi. Sivulaivoja erottivat päälaivasta tukevat doorilaiset pylväsrivit, jotka kannattelivat kirkon sivuilla kahdessa kerroksessa olleita lehtereitä.
Alttarin vasemmalla puolella oli saarnastuoli. Urkuparvi sijaitsi tornin puoleisessa päässä ja sitä kannatteli kaksi pylväsparia. Pyläviden välissä ollut urkuparven etupuoli oli kaareva. Kirkon tornissa oli kaksi kelloa, toinen 1600-luvulta ja toinen 1700-luvulta.
[muokkaa] Kirkon tuhoutuminen
Talvisota koitui Muolaan viimeiseksi jääneen kirkon kohtaloksi. Kirkonmäen kautta kulki Mannerheim-linja. Venäläisten tykkituli ja pommitukset jauhoivat pikkuhiljaa kirkon kivikasaksi. Talvisodan päättyessä oli kirkosta jäljellä vain kolme nurkkaa, jotka törröttivät tuhoutuneella kirkonmäellä. Venäläiset tasasivat kirkonrauniot sotien jälkeen.
[muokkaa] Irtaimiston kohtalo
Vähän ennen talvisodan syttymistä seurakunnan henkilökunta pakkasi kirkon esineistön puulaatikoihin ja hautasi ne maahan kirkon läheisyyteen. Ja kun Muolaa vallattiin takaisin jatkosodassa 1941, kaivettiin laatikot esiin. Näin kirkon ehtoollisvälineet, kynttilänjalat, krusifiksi ja kirkkotekstiilit saatiin pelastettua. Esineistö on sittemmin lahjoitettu Akaan seurakunnalle Toijalaan ja Lounais-Hämeen museoon Forssaan. Sen sijaan kirkon alttaritaulu, kellot ja kynttiläkruunut tuhoutuivat kirkon mukana.
[muokkaa] Jatkosodan aika
Jatkosodan aikana Muolaaseen ei rakennettu uutta kirkkoa vaan jumalanpalvelukset pidettiin säilyneessä Kuusaan hovin päärakennuksessa.
[muokkaa] Muistomerkki
Entiset muolaalaiset ovat pystyttäneet kirkon alttarin paikalle puisen ristin. Myös raivaustöiden yhteydessä löytynyt kirkon peruskivi on laitettu ristin viereen.
[muokkaa] Aikaisemmat kirkot
Muolaan seurakunta (aikaisemmalta nimeltään Äyräpää ja Pyhäristi) oli Kannaksen vanhimpia, se oli olemassa jo 1300-luvun alkupuolella. Tarkkaa tietoa siitä kuinka monta kirkkoa Muolaassa vuosisatojen saatossa oli ollut ei tiedetä, mutta niitä on ollut ainakin kuusi.
Varhaisin Muolaan kirkko, josta on mainintoja, tuhoutui venäläisten polttamana 1590. Tätäkin kirkkoa ennen oli todennäköisesti ollu kirkkoja. Tuhoutuneen kirkon tilalle rakennnettiin uusi pitkäkirkko, jossa oli erillinen kellotorni. Seuraava kirkko Muolaaseen valmistui 1665 edellisen käytyä huonokuntoiseksi. Vuonna 1745 valmistui jälleen uusi kirkko edellisen tuhouduttua mahdollisesti tulipalossa. Tämä kirkko palvelikin sitten viimeisimmän kirkon valmistumiseen asti. Nämä kirkot sijaitsivat viimeisimmän kirkon paikalla tai sen läheisyydessä Kirkkojärven rannalla, mutta joskus varhaisempina aikoina oli yksi kirkko sijainnut myös Muolaanjärven pohjoispäässä.
[muokkaa] Kuvalinkit
- Muolaan kirkko ennen sotia
- Sisäkuva Muolaan kirkosta, alttari
- Muolaan kirkon rauniot 1940-luvun alussa
- Jatkosodan aikana kirkkona käytetty Kuusaan hovin päärakennus
[muokkaa] Lähteet
- Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
