Muolaa
Wikipedia
Muolaan kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Perustettu | 13232 | ||||
Kuntaliitokset | Kyyrölä (1934) | ||||
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala3 | ||||
Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
654,7 km² 636 km² |
||||
Väkiluku oli - Väestötiheys |
11 959 (1939)[1] 18,8 as/km² |
||||
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Mainitaan ensimmäisen kerran 3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
Muolaa (ruots. 'Mohla') on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuonna 1939 Muolaan pinta-ala oli 654,7 km² ja asukasluku 11 959.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Muolaa on vanhin Viipurin itäpuolella olevista pitäjistä. Se mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen v.1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan v.1812-1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia. Tämä loppui kuitenkin 1800 -luvun lopulla. Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Kyyrölän kunta liittyi Muolaaseen vuonna 1934.
[muokkaa] Kylät 1939

Alakuusaa, Hanttula, Harvola, Hattula, Heikkilä, Heimala, Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila, Jääskelä, Kallais, Kangaspelto, Kannila, Karhula, Koirala, Kurkela, Kyyrölä, Lattula, Lavola, Lehtokylä, Leirilä, Muolaa, Myhkyrilä, Määttälä, Norkkola, Oinaala, Oravala, Orola, Paakeli, Parkkila, Pasila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Pihkala, Punnus, Pyykkölä, Pällilä, Rahkola, Retukylä, Saavola, Sakkalila, Selola, Soittola, Sokiala, Sormula, Sudenoja, Taperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Yläkuusaa.
[muokkaa] Nykytilanne
Muolaan entisen kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien venäjäksi Pravdino, mutta se ei ole enää hallinnollinen keskus. Suurin osa Muolaan entisen kunnan alueesta kuuluu Kyyrölän (Krasnoselskoje) kyläneuvostoalueeseen, kunnan läntisin osa kuuluu Perkjärven (Kirillovskoje) kyläneuvostoalueeseen ja aivan eteläisimmät osat puolestaan Kaukolempiälän (Tsvelodubovo) kyläneuvostoalueseen. Nämä kyläneuvostoalueet kuuluvat Viipurin piiriin. Kunnan itäosa puolestaan kuuluu Käkisalmen piiriin kuuluvaan Valkjärven (Mitšurinskoje) kyläneuvostoalueeseen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Muolaan kotisivu
- Pertti Toukkari: Eemil Luukka, karjalaisministeri Muolaan Ilolasta
- Luovutetun Karjalan linkit
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.