Nabatealaiset
Wikipedia
Natabealaiset olivat muinainen kansa Arabiassa, jonka pääelinkeino oli kauppa ja joka valvoi alueensa kauppareittejä. Kansan varhainen alkuperä on tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että he alkoivat siirtyä Arabian niemimaalta Kuolleenmeren seudulle vuoden 586 eaa. jälkeen, jolloin Nebukadnessar ajoi israelilaiset vangeiksi Babyloniaan. 300-luvulla he ottivat haltuunsa Edomin.
Hieman ennen ajanlaskun alkua natabealaiset rakensivat muutamassa vuodessa komean Petran kaupungin keskelle autiomaata paikkaan, johon saattoi kulkea vain vaikeakulkuisten solien läpi. Valtakunnan eteläisellä rajalla sijaitsi toinen merkittävä kaupunki, Hegra, joka on nykyään hautautunut hiekkaan, mutta oli 2000 vuotta sitten vehreä keidas. Sekä Petran että Hegran ympäristöön oli rakennettu valtava järjestelmä sadeveden keräämiseksi.
Nabatealaisten uskonnosta tiedetään hyvin vähän. Ainakin alkuaikoina uskonto oli kuitenkin monijumalainen ja jumalille uhrattiin. Heidän pääjumalansa oli Dushara. Dusharaa ja muita jumalia kuvattiin alueen muillekin kulttuureille tyypilliseen tapaan kivilohkareina.
Vuonna 106 keisari Trajanus liitti Petran osaksi Rooman valtakuntaa. 300- ja 400-lukujen vaihteessa natabealaiset omaksuivat kristinuskon ja kreikan kielen.
Nabatealaisten kirjoituksissaan käyttämä kieli oli aramealainen voimakkain arabialaisin vaikuttein. Myöhemmin nabatealaisten kielen voi sanoa vaihtuneen arabiaksi. Nabatealaisten käyttämä kirjaimisto toimi puolestaan arabialaisen kirjaimiston edeltäjänä.
