Nahkealehtinen kasvillisuus

Wikipedia

Nahkealehtinen kasvillisuus eli välimerenkasvillisuus on kesällä kuivalle ja talvisateiselle Välimerenilmastolle tyypillinen kasvillisuusvyöhyke, jonka kasvit ovat sopeutuneet kesien kuumuuteen ja kuivuuteen monin eri tavoin. Kasvien lehdet ovat usein pieniä, vahapintaisia tai karvaisia, jotta haihtuminen olisi niistä mahdollisimman vähäistä.

Välimeren kasvillisuuden alueella ihminen on vaikuttanut tuhansia vuosia. Hakattujen metsien tilalla kasvaa monin paikoin matalaa piikkipensaikkoa (Italiassa macchia-pensaikkoa, Espanjassa ja Kaliforniassa käytetään nimitystä chaparral), ja esimerkiksi parkkitammi on yleistynyt rautatammen harvinaistuessa. Muita ihmisen toiminnasta hyötyneitä kasveja ovat jänönpavut, piiskaherneet ja väriherneet. Välimeren alueen ohella nahkealehtistä kasvillisuutta esiintyy lähinnä mantereiden länsirannikoilla, kuten Kaliforniassa, Chilen keskiosassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.

Talvi on sateinen ja kesää viileämpi. Hallat ja lumisateet ovat harvinaisia. Talven sateet aloittavat kasvukauden, jolloin monet vyöhykkeelle tyypilliset sipulikasvit versovat ja kukkivat. Sadekauden lopulla maa on vihreä ja kukkien peitossa. Kuivalla kaudella ohut pintamaa pölyää herkästi kasvipeitteen niukkuuden vuoksi.

Välimeren alueella maannos on paikalla aiemmin kasvaneen metsän tuottaman ruskomullan ja aavikkomaannoksen välimuoto. Kallioperän rauta värjää laajoja alueita punaiseksi, josta on peräisin maannoksen nimi terra rossa. Humuskerros on historiallisena aikana tehtyjen hakkuiden ja laiduntamisen sekä niitä seuranneen eroosion vuoksi hyvin ohut. Monin paikoin humuskerros puuttuu kokonaan. Kauppa ja merenkulku ovat olleet perinteisesti Välimeren alueen tärkeitä elinkeinoja, samoin vehnän ja puutarhakasvien, sitrushedelmien, oliivin ja viiniköynnöksen viljely. Pitkän, aurinkoisen kesän ansioista Välimeren alueelle suuntaa vuosittain noin sata miljoonaa matkailijaa.

Appelsiinipuut, oliivit ja viinit ovat tyypillistä välimerenkasvillisuutta, sillä ne tarvitsevat pitkän kypsymiskauden. Ilmastollisten tekijöiden vuoksi kesä on nahkealehtisen kasvillisuuden alueella kuiva ja kuuma, jolloin kasvien hedelmät kypsyvät. Hedelmät kehittyvät talvella talvisateiden ansiosta.

Kasvillisuusvyöhykkeet
Aavikko | Aro | Havumetsä | Kylmyysaavikko | Lehtimetsä | Monsuunimetsä | Nahkealehtinen kasvillisuus | Sademetsä | Savanni | Tundra | Vuoristokasvillisuus