Nestorin kronikka

Wikipedia

Nestorin kronikka (ven. Повесть временных лет, Povest vremennyh let, Kertomus menneistä ajoista) on varhaisin Venäjän historiaa kuvaava kirjallinen teos, joka on säilynyt nykypäiviin asti. Nestorin kronikan kirjoittajana pidetään Kiovan luostarin munkkia Nestoria, mutta on luultavaa, että myös hänen versiotaan edelsi useita aikaisempia versioita, joita Nestor lähinnä editoi ja päivitti. Vanhin säilynyt kopio on vuodelta 1377, mutta alkuperäinen Nestorin kirjoittama käsikirjoitus saattaa olla ehkä jo vuodelta 1095. Kronikan toisen version kirjoitti vuonna 1116 Vidubitskyn luostarin apotti Sylvester. Teos on julkaistu myös suomeksi (1994).

Nestorin kronikka kertoo slaavilaisen asutuksen leviämisestä vedenpaisumuksen jälkeen sekä Novgorodin perustamisesta 800-luvulta vuoteen 1116. Nestorin kronikan merkitys venäläisille on samaa luokkaa kuin Kalevalan merkitys suomalaisille tai Eddan sankarirunojen merkitys islantilaisille.

Kronikka kertoo, kuinka slaavit saivat alkunsa Nooan pojan, Jafatin, poikien perillisistä ja asettuivat nykyisille asuinsijoilleen. Vuosisatoja myöhemmin nykyisen Venäjän alueella asuvat suomalais-ugrilaiset (tsuudit, merjalaiset, vepsäläiset) sekä slaavilaiset(sloveenit ja kirivitsit)^[1] kansat kyllästyivät maan epäjärjestykseen ja jatkuviin sotiin heimojen välillä ja päättivät kutsua johtajikseen kolme veljestä, Rurikin (Hrörek), Sineuksen ja Truvorin, meren takaa, "russien" maasta. Näiden veljesten mukaan novgorodilaiset nimittivät maataan Russkaja zemljaksi, Rusien maaksi. Kronikassa "russien" alkuperä ei täysin selviä, mutta heidän arvellaan olleen Skandinavian alueelta tulleita viikinkejä eli varjageja. Veljeksistä vanhin, Rurik, nousi Novgorodin hallitsijaksi. Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (Helgi) liitti Kiovan valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne.

Kronikka kertoo myös Kiovan ruhtinaasta Vladimirista, joka opiskeli ja otti selvää eri uskonnoista. Kronikan mukaan Vladimir valitsi Kiovan uskonnoksi "uskonnoista parhaan", ja näin ortodoksisuudesta tuli Kiovan ja sittemmin koko Venäjän uskonto.

Kronikan merkitys historian tutkimuksen lähteenä on kiistanalainen.