Ngo Dinh Diem
Wikipedia
Ngô Đình Diệm Jean Baptiste (3. tammikuuta 1901 – 2. marraskuuta 1963) oli Vietnamin tasavallan eli Etelä-Vietnamin ensimmäinen presidentti vuosina 1955–1963.
Diệm syntyi Huếssa, joka oli Nguyễnin dynastian hallituskaupunki. Ngôn suku oli katolilainen. Diệm oli yksi keisari Bảo Đạin korkeimmista viranomaisista ennen toista maailmansotaa, mutta erosi pidettyään keisaria ranskalaisten nukkehallitsijana. Diệm oli nationalisti, kiihkokatolilainen ja antikommunisti. Hänen vanhempi veljensä oli Huến arkkipiispa.
Vuonna 1945 hänet pidätettiin ja karkotettiin Kiinaan taisteluista ranskalaisvaltaa vastustavien ja lisää kannatusta keräävien kommunistien kanssa. Vapautuksensa jälkeen hän kieltäytyi liittymästä Ho Tši Minhin lyhytaikaiseen hallitukseen ja lähti maanpakoon Yhdysvaltoihin. Hän palasi ranskalaisten vetäytymisen jälkeen 1954 ja keisari Bảo Đại nimitti hänet pääministeriksi. Diệm hylkäsi Geneven sopimuksen vaatiman kansanäänestyksen maan yhdistymisestä ja vaaleista. 26. lokakuuta 1955 epämääräisesti järjestyssä kansanäänestyksessä maan katolilaiset äänestivät keisarin pois vallasta ja Diệm ryhtyi maan ensimmäiseksi presidentiksi.
Diệmin hallinto oli tiukkaa, puritaanista ja nepotistista. Hänen luotetuin apurinsa oli hänen veljensä Ngô Đình Nhu, joka johti Diệmiä kannattavaa puoluetta. Toinen veli lähetettiin lähettilääksi Britanniaan ja sai tehtävän cham-vähemmistön asioiden hoitajana.
Veljen vaimo "Madame Nhu" oli naimattoman Diệmin ensimmäinen nainen ja uudisti maata katolilaisten arvojen mukaan. Bordellit ja oopiumiluolat suljettiin, avioerosta ja abortista tuli laitonta ja siveellisyyslakeja vahvistettiin. Diệm löi gangsteri Le Van Vienin, jonka liiketoimet olivat nauttineet erikoista suojelusta ranskalaisten ja keisarin hallitessa. Diệm oli myös kiihkeä antikommunisti ja kidutuksia ja epäiltyjen teloituksia järjestettiin päivittäin. Maan buddhalainen enemmistö syytti Diệmin salaista poliisia vainoista ja järjesti joukkoprotesteja ja vallankaappausyrityksiä.
Kun hallitus murskasi buddhalaisten munkkien protestin toukokuussa 1963, Yhdysvallat lopetti apunsa maalle. Lukuisat munkit tekivät julkisen polttoitsemurhan protestina. Diệm ja Madame Nhu väittivät kommunistien soluttaneen munkit, ja heitä kohdeltiin kuten kommunisteja.
Yhdysvaltain John F. Kennedyn määräyksestä lähettiläs Henry Cabot Lodge kieltäytyi tapaamasta Diệmia. Kun USA kuuli armeijan kenraali Dương Văn Minhin kaappaussuunnitelmista, USA vakuutti ettei puuttuisi siihen.
Dương Văn Minh ja kumppaninsa kaatoivat hallituksen ja teloittivat presidentti Diệmin ja veljensä Ngô Đình Nhun 2. marraskuuta 1963. Yhdysvallat osoitti järkytystään tapahtuneen johdosta. Madame Ngo Dinh Nhu, joka oli tuolloin käynnillä Yhdysvalloissa, syytti maata heti kaappauksesta. Ngô Đình Diệmin teloitusta pidetään ratkaisevana käänteenä jonka jälkeen Yhdysvallat hävisi Vietnamin sodan.