1901
Wikipedia
- Viktoriaaninen aikakausi päättyi kuningatar Viktorian kuolemaan.
[muokkaa] Tapahtumia
- 1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.
- 7. tammikuuta – Alfred Pecker vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
- 10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Teksasin Beaumontissa.
- 14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
- 22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
- 31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
- 5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
- 3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
- 12. maaliskuuta – Tampereen työväenteatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
- 1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
- 25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
- 24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
- 8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
- 12. heinäkuuta – Keisari-suuriruhtinas Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen armeija lakkautettiin ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson määräsi papiston olemaan lukematta kutsuntakuulutuksia.
- 19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
- 7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettererille.
- 14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
- 30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
- 13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
- 3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
- 10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
- 12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.
[muokkaa] Syntyneitä
- 16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban presidentti (k. 1973)
- 27. maaliskuuta – Carl Barks, tunnettu Aku Ankan piirtäjä (k. 2000)
- 6. kesäkuuta – Sukarno, Indonesian presidentti (k. 1970)
- 18. kesäkuuta – Suuriruhtinatar Anastasia, Nikolai II:n nuorin tytär (kadonnut 1918)
- 4. elokuuta – Louis Armstrong, jazz-muusikko (k. 1971)
- 29. syyskuuta – Enrico Fermi, Nobel-palkittu (1938) italialainen fyysikko
- 28. lokakuuta – Ilmari Turja, kirjailija ja päätoimittaja (k. 1998)
- 3. marraskuuta – Leopold III, Belgian kuningas (k. 1983)
- 5. joulukuuta – Walt Disney, piirroselokuvien ohjaaja (k. 1966)
- 31. joulukuuta – Karl-August Fagerholm, poliitikko ja valtioneuvos (k. 1984)
[muokkaa] Kuolleita
- 16. tammikuuta – Arnold Böcklin, sveitsiläinen taidemaalari ja symbolismin johtava edustaja
- 22. tammikuuta – Viktoria, Ison-Britannian kuningatar
- 27. tammikuuta – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (s. 1813)
- 13. maaliskuuta – Benjamin Harrison, Yhdysvaltain presidentti (s. 1833)
- 9. syyskuuta – Henri de Toulouse-Lautrec, ranskalainen maalari (s. 1864)
- 14. syyskuuta – William McKinley, Yhdysvaltain presidentti (s. 1843, murhattiin)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Wilhelm Röntgen
- Nobelin kemianpalkinto: Jacobus Henricus van't Hoff
- Nobelin lääketieteen palkinto: Emil von Behring
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sully Prudhomme
- Nobelin rauhanpalkinto: Henri Dunant ja Frédéric Passy
[muokkaa] Kirjoja
- Sota valosta – Eino Leino
- Kivesjärveläiset – Eino Leino
- Pyhä kevät – Eino Leino
- Hänen isänsä Jumala ym. kertomuksia – Jack London
- Buddenbrookit – Thomas Mann
- Mitä on jumalanpalvelus – Arvid Järnefelt
- Aarnihauta eli kullankaivaja Jackmans Gulchissa sekä muita jännittäviä kertoelmia – Arthur Conan Doyle
- Ilmakylä – Jules Verne
