Noregs Mållag
Wikipedia
Noregs Mållag (Norjan kielijärjestö) on kielijärjestö, joka edesauttaa nykynorjan kielen asemaa Norjassa. Noregs Mållag perusttettiin vuonna 1906, ja sillä on noin 13 000 jäsentä.
Norjan kielitilanteen tausta muistutti 1800-luvulla aika paljon Suomen tilanetta: Maan entisen siirtovallan kieli toimi edelleen valtion kielenä, vaikka itse valtio oli toisen vallan alla. Kielikiistan konservatiiviset tahdot eivät voineet enää Norjassa eikä Suomessa nojata siirtovaltaan. Norjassa Ivar Aasen laati norjan murteista yhteisen kirjakielen, , jota hän kutsui landsmåliksi (maan kieli) . Nykynorjan tukemiseksi perustettiin Bergeniin ja myöhemmin Christianiaan (Osloon) kieliseuroja, mållag. Niistä ensimmäisistä seuroista Det norske samlaget on edelleen toiminnassa, mutta kustantamona.
Norjan itsenäistymisen (1905) jälkeen seurojen edustajat päättivät laatia yhteisen kattojärjestön, Noregs Mållagin, järjestö syntyi yöllä helmikuun 5:nä päivänä. Ajankohta oli tärkeä, seuraavana päivänä Venstre-puolueella oli vuosikokous, tämä oli tärkeä puolue landsmålin kannattajille.
Noregs Mållagin tavoite oli vapauttaa Norjan kielellisesti, ottamalla norjan kirjakielen käyttöön tanskan tilalle. Etenkin maan eteläosan tunturialueiden ja länsirannikon koulut ottivat norjan käyttöön tanskan tilalle. Tanskan kannattajat näkivät tilanteen vakavuutta, ja vastavedoksi ne pyrkivät norjalaistamaan tanskan askel askelelta. Ensimmäinen askel otettiin 1907, seuraava 1917, näissä ns. oikeinkirjoitusuudistuksissa muutettiin Norjassa käytetyn tanskan kielen norjalaisemmaksi, sekä muoto- että äänneopillisesti.
Noregs Mållagin ensimmäinen voitto oli ns. sidemålsstilen, eli «toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitus», joka astui voimaan 1907. Siitä lähtien kaikki norjan ylioppilaat ovat kirjoittaneet kaksi äidinkielen kirjoitusta ylioppilaskirjoituksessa, tämä uudistus on tehnyt norjalaiset kaksikielisiksi. Jo aikaisemmin, v. 1879, suurkäräjät olivat yksimielellisesti päättäneet, että opettajien on velvollisuus pitää opetusta lasten omalla puhekielellä.
Nykynorjan asema vahvistui tasaisesti toisen maailmansodan saakka, etenkin 1917- ja 1938-oikeinkirjoitusuudistusten jälkeen. Silloin kuntien piti joka tapauksessa ostaa oppilaille uudet koulukirjat, riksmålin sijaan ne ostivat kirjat landsmåliksi (vuodesta 1929 kielten viralliset nimet ovat bokmål ja nynorsk). Vuonna 1944 nykynorjan asema oli vahvimmillan, 34,4 %.
Sodan jälkeen nykynorjan asema heikkeni. Vahvan keskittymispolitiikan seurauksena suljettiin syrjäseutukouluja, nämä olivat useimmiten nykynorjaäkouluja. Oslossa yläluokan vanhemmat protestoivat 1950-luvulla äännekkästi bokmålin norjalaistumista vastaan. Nykynorja ei enää nähty tulevaisuuden kielenä, kuten ennen sotaa, vaan vanhan maalaisyhteiskunnan symbolina.
Noregs Mållag ei pystynyt taistelemaan uutta kehitystä vastaan, m.m. koska järjestössä oli voimaikkaita sisäisiä riitoja. Vuoden 1938 oikeinkirjoitusuudistus oli myös muuttanut nykynorjan bokmålin päin, mutta samalla Itä-Norjan murteiden päin. Monet olivat tätä kehitystä vastaan, ja tämä kiista sai 50-luvulla miltei kaiken huomion Noregs Mållagin keskuudessa.
1960- ja eritysesti 1970-luvulla uudet poliittiset suunnat kritisoivat keskittymispolitiikka. Kielellisesti pääkaupungin kielimuoto ei enää ollut ihanne, vaan syntyi ms. murteiden liike. Tämä oli mahdollista, koska murteet olivat erittäin hyvässä kunnossa: V. 1879 päätöksen takia koululaitos ei koskaan ollut systemaattisesti harrastanut murteiden tuhoamista.
Noregs Mållag oli osana tätä liiketää, iskulauseella Snakk dialekt, skriv nynorsk ("puhu murretta, kirjoita nykynorjaa). Iskulauseen ensimmäinen osa on saanut läpilyönnin, eduskunnan istunnossa on helppo kuulla mistä edustajat ovat kotoisin. Nykynorjan prosenttiosuus on vakioitunut, ja on nyt n. 16 %.
Ns. murrekampanjojen lisäksi Noregs Mållag on työskentelyt nykynorjan asemasta kouluissa. Norjan koulupiirit ovat joko nykynorja- tai bokmål-piireja, asiasta päätetään paikallisissa kansanäännestyksissä. Äänestysten yhteydessä sekä Noregs Mållag että erilaiset bokmålin tukijoukot yrittävät saada äännestäjät oman kielensä puolelle.
Viime aikoina nykynorjan tilanne tietokonemaailmassa on myös ollut tärkeä työtaival Noregs Mållagille.
