Oulun Lyseon lukio
Wikipedia
Oulun Lyseon lukio on yksi kahdeksasta Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta. Lisäksi Oulussa on kaksi yksityistä lukiota ja valtion omistama Oulun normaalikoulun lukio.
Oulun Lyseon lukiolla on sivutoimipisteet Ylikiimingissä ja Tyrnävällä, joihin opetus annetaan etäopetusvälineillä. Lyseon lukiossa on toiminut vuodesta 1992 alkaen myös kansainvälinen linja, jossa noudatetaan International Baccalaureate -järjestön lukio-ohjelmaa (IB Diploma Programme).
Oulun Lyseon lukion kansallisella linjalla oli vuonna 2006 165 aloituspaikkaa ja sisään pääsi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvolla 8.0. Lisäksi IB-linjalle hyväksyttiin peruskoulutodistusten ja valintakokeiden perusteella 50 uutta opiskelijaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Oulun Lyseon nimellä tunnettu 8-vuotinen oppikoulu aloitti toimintansa yksityiskouluna syksyllä 1874. Se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen suomenkielinen yliopistoon johtava koulu. Ruotsinkielisiä oppikouluja oli Oulussa ollut jo 1600-luvulta lähtien. Koulun nimi oli tuolloin Oulun suomalainen yksityislyseo, mutta siitä käytettiin myös nimityksiä Oulun suomalainen lyseo, Oulun suomalainen klassillinen lyseo ja Oulun ensimmäinen suomalainen lyseo. Alkuajat olivat taloudellisesti raskaita, kunnes 1880-luvulla koulu pääsi valtionavun piiriin ja yksityislyseo muuttui 1883-1890 asteittain valtionlyseoksi. Vuodesta 1924 koulun nimenä oli Oulun lyseo. Vuosina 1971-1974 käytössä oli nimi Pokkitörmän yhteislyseo, kunnes 1974 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi valtiolta Oulun kaupungin omistukseen ja samalla siitä tuli lukiokoulu, Oulun Lyseon lukio. Viisi alinta luokkaa (ns. keskikoululuokat) siirrettiin peruskouluun.
Nykyiseen rakennukseensa Oulun Pokkitörmälle koulu muutti 1890. Tämä Engelin suunnittelema koulutalo oli valmistunut (ruotsinkielisen) Oulun triviaalikoulun käyttöön vuonna 1831.
[muokkaa] Rakennus
Uusklassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel Oulun triviaalikoulun käyttöön ja se valmistui vuonna 1831. Koulua laajennettiin vuonna 1875 arkkitehtien Axel Hampus Dahlströmin ja Florentin Granholmin suunnitelmien mukaan. Juhlasalin käsittävän laajennuksen suunnitteli arkkitehti W.A. Tötterström (1899). Voimistelusalirakennuksen Kajaaninkadun puolella suunnitteli arkkitehti Theodor Grandstedt vuonna 1907. Linnankadun varren lisärakennus on vuodelta 1934 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi.
[muokkaa] Kuuluisia oppilaita
- K.J. Ståhlberg, presidentti - yo 1884
- Kyösti Kallio, presidentti
- Martti Ahtisaari, presidentti - yo 1956
- Juho Vennola, pääministeri, professori - yo 1892
- Niilo Liakka, kansansivistysmies, ministeri - yo 1883
- Ensio Siilasvuo, kenraali - yo 1939
- Eino Leino, runoilija
- Teuvo Pakkala, kirjailija - yo 1882
- Santeri Ivalo, kirjailija - yo 1885
- Ilmari Kianto, kirjailija - yo 1892
- V.A. Koskenniemi, runoilija, akateemikko - yo 1903
- Aaro Hellaakoski, runoilija
- Kyösti Wilkuna, kirjailija - yo 1903
- Arvi Järventaus, kirjailija - yo 1904
- Leevi Madetoja, säveltäjä - yo 1906
- Juhani Siljo, runoilija - yo 1907
- Matti Hälli, kirjailija - yo 1933
- Pekka Jauho, pääjohtaja, akateemikko - yo 1942
- Yrjö Ahmavaara, professori - yo 1947
- Paavo Rintala, kirjailija - yo 1951
- Väinö Kirstinä, kirjailija - yo 1956
- Ahti Taponen, runoilija - yo 1958
- Helge Herala, näyttelijä
- Pentti Irjala, näyttelijä
- Peter von Bagh, elokuvahistorian professori - yo 1961
- Esko Seppänen, europarlamentaarikko - yo 1965
