Pennala

Wikipedia

Pennalan kylä Orimattilassa Lahden Ämmälän ja Renkomäen rajalla

Pennala on Orimattilan pohjoinen kylä Lahden Renkomäen eteläpuolella. Sen aikaisempi nimi on Suonsulku. Pennala-nimen syntyä ei ole voitu luotettavasti selvittää.

Pennalassa on kymmenisen maanviljelystilaa, joista yhdessä harjoitetaan maitotaloutta. Kylässä on asukkaita noin 800. Kahden vuosikymmenen aikana alueelle on rakennettu 120 omakotitaloa sekä muita asumiseen liittyviä rakennuksia. Orimattilan kaupunki on kaavoittanut alueelle 15 pientaloa varten kaavan, jonka määrittämällä alueella rakentaminen voidaan aloittaa 2006.

Siellä on myös Orimattilan hallintomallin mukainen kyläjohtokunta.

[muokkaa] Palvelut ja elinkeinot

[muokkaa] Kunnalliset palvelut

Pennalan koulussa on 84 oppilaan (2005-2006) peruskoulu, missä ovat luokat ensimmäisestä kuudenteen. Koulurakennus on rakennettu 1919.
Päiväkodissa on 42 alle kouluikäisen lapsen päivähoitopaikkaa.
Perhepäivähoitajia
Kirjastoauto
Palvelubussi
Jätteiden keräyspiste (paperi)

[muokkaa] Muut palvelut

Julkinen liikenne Lahti - Pennala - Orimattila ja takaisin
Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä koululaisten iltapäiväkerho
seurakunnan järjestämät päiväkerhot 4-6 –vuotiaille kolme kertaa viikossa sekä perhekerho kerran viikossa
seurakunnan järjestämä Raamattu- ja keskustelupiiri kerran kuukaudessa
kioski
raittiusseuran ja seurakunnan yhdessä järjestämät tilaisuudet (Kauneimmat joululaulut seurantalolla, Kevätkirkko ja Suviyön hölkkä ja suviyön hölkän hartaushetki)
VPK:n tarjoamat palvelut: hälytysosasto, nuoriso-osasto, varhaisnuoret ja harrastusosasto

[muokkaa] Suurimmat yritykset

Mäkelän Puusepäntehdas Ky, Rainer Rajala Oy, Lafarge Braas Tekkin, Renkomäen Muovi, Erteline ja Luja-Betoni Oy.

[muokkaa] Historia

Pennalassa on ollut Loviisan–Vesijärven Rautatien Pennalan rautatieasema 14 km:n päässä Niemen rautatieasemasta. Vuodesta 1960 alkaen rata on ollut normaalilevyinen Lahti–Loviisa-rata

Pennalan uskotaan muodostuneet 1400-luvun lopulla, jolloin asiakirjoista löytyy mainintoja kahdesta talosta. 1725 taloja on kolme Sulku, Uotila ja Knaapi, joka jaettiin perivien veljesten kesken, jolloin muodostuivat Mattila ja Peltola, Pennalan jäljellä olevat kantatilat. 1800 mentäessä talomäärä oli 18 ja vuosisadan loppuun mennessä vajaat kolmenkymmentä. Kylässä on Orimattilan kaupungin hallintomallin mukainen oma kylätoimikunta. Lankilantien varressa on Pyssymäki, missä uskotaan poltetun merkkitulia ja järjestetyn kesäjuhlia tanssimusiikilla.

1900 avatun Loviisan–Vesijärven Rautatien kapearaiteisen radan yksi asemista sijaitsi Pennalassa. Sen etäisyys Niemen rautatieasemasta oli 14 km.

[muokkaa] 1918

Pennalasta osasto Brandensteiniin liittyvä saksalaispataljoona lähti valtaamaan Lahden asemaa 19.4.1918. Pennalan Pyssymäellä kävi Lahden rykmentin osat puolustustaistelua saksalaisia vastaan 18.4., minkä seurauksena kuoli 52 punakaartiin kuuluvaa, joista kaksi oli naista. Punaisia ei haudattu Orimattilan hautausmaalle, vaan Pyssymäen länsirinteeseen, mistä heidät siirrettiin Orimattilan hautausmaalle 1951. Tuonaikaisten juoksuhautojen jäännöksiä on edelleen erotettavissa rinteellä.

Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin tietokanta tunnistaa vain 14 18.4.1918 Pennalassa kaatunutta punaista, joista Karl William Salo (Kalle Salo) oli Lahden rykmentin ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian päällikkö sekä yhden valkoisen. Salo oli myös Orimattilan punakaartin esikunnan jäsen. Ensimmäinen Pennalassa kaatunut oli Onni Jalmar Emmanuelinpoika 15.4.1918, joten myös Pennalassa on saattanut olla taistelukosketuksia jo ennen varsinaista Pennalan taistelua 13.4.1918 tapahtuneen Orimattilan kirkonkylän valtaamisen jälkeen.

Pennalan vallattuaan osasto Brandensteinin 5. polkupyöräpataljoonan komentaja kapteeni Heinz von Wilamovitz-Moellendorff jatkoi Renkomäen kautta kohti Hennalan varuskuntaa ja Lahden hautausmaanmäkeä.