Potenssi
Wikipedia
Potenssi eli potenssiin korotus on laskutoimitus, jossa kantaluku kerrotaan itsellään eksponentin ilmaisema määrä kertoja. Kun kantaluku on a ja eksponentti on n, potenssi merkitään an. Esimerkiksi "10 potenssiin 2" = 102 = 10*10 = 100.
Potenssi voidaan merkitä myös a^n tai kymmenpotenssimuotoon 1E+n, missä E on eksponentti ja + on n:n etumerkki. Tämä tarkoittaa "1 kertaa 10 potenssiin n". Vastaavasti 2,3 miljoonaa merkitään 2,3E6 tai 2,3E+6.
Negatiivinen eksponentti: 10-2 = 10^-2,1E-2 = 1/100 = sadasosa = yksi prosentti = 1%.
Murtolukueksponentti:
3 = 27^(1/3) = "kuutiojuuri 27:stä" eli kääntäen: 3*3*3=27.
[muokkaa] Potenssin ja eksponentin matemaattinen määritelmä
Potenssin ja eksponentin matemaattinen määritelmä merkitään ab, missä a on kantaluku ja b on eksponentti. Rekursiivinen määritelmä potenssille on: Jos x on reaaliluku ja n on nollaa suurempi luonnollinen luku, niin
- x1 = x ja
, kun
.
Esimerkiksi . Lukua x2 kutsutaan x:n neliöksi ja lukua x3 x:n kuutioksi.
Potenssiin korotus on yleistettävissä luonnollislukuisista eksponenteista. x0 = 1 paitsi, että lukua 00 ei ole määritelty (ks. Nollas potenssi). Negatiivisille kokonaisluvuille eksponentissa potenssi määritellään kaavan

kautta. Luonnollisten lukujen käänteisluvuille potenssi

määritellään yhtälön
ratkaisuna. Lukua kutsutaan x:n neliöjuureksi. Rationaaliluvuille

eksponentissa potenssi määritellään lukuna

Tämä määrittely on kuitenkin ongelmallinen, sillä siitä seuraa
![]() |
= | ![]() |
= | ![]() |
|
= | ![]() |
|
= | ![]() |
|
= | ![]() |
|
= | ![]() |
|
= | ![]() |
Yleensä sovitaan, että potenssin rationaalisen eksponentin tulkitaan olevan supistetussa muodossa, ja jos se ei ole kokonaisluku, niin laskutoimitus ei ole määritelty negatiivisille kantaluvuille.
Irrationaaliselle eksponentille potenssi määritellään esimerkiksi rationaalisten eksponenttien raja-arvona. Jos r on irrationaaliluku, niin on olemassa jono rationaalilukuja siten, että
, kun
. Tällöin myös jono
suppenee riippumatta edellisen jonon valinnasta, ja xr määritellään sen raja-arvona:

Irrationaalinen eksponentti voidaan määritellä myös infimumin ja supremumin avulla siten, että

ja

.
Funktiota, jossa eksponentti pysyy samana ja kantaluku muuttuu, kutsutaan potenssifunktioksi. Tämän käänteisfunktio on juurifunktio. Funktiota, jossa kantaluku pysyy samana, mutta eksponentti muuttuu, kutsutaan eksponenttifunktioksi. Tämän käänteisfunktio on logaritmifunktio.
[muokkaa] Nollas potenssi
Jokaisen luvun nollas potenssi a0 on yksi. Nollan nollatta potenssia 00 ei ole yleisesti määritelty.

Tämä voidaan todistaa seuraavasti:
= 1 , toisin sanoen an:an = an − n = a0
Edellisessä esimerkissä a:ita on yhtä paljon jakoviivan ala- ja yläpuolella, joten ne voidaan supistaa ykkösiksi. Potenssien jakolaskussa samankantaisten potenssien eksponentit vähennetään.
Nollan nollatta potenssia ei ole määritelty. Tietyissä tilanteissa se kuitenkin on määriteltävä. Esimerkiksi binomikaava vaatii, että 00 = 1, jotta kaava olisi määritelty, kun x = 0, y = 0 tai x = -y.