Radioluotaus
Wikipedia
Radioluotaus on menetelmä, jolla mitataan ilmakehän pystyrakennetta: lämpötilan, kosteuden, tuulen ja joskus joidenkin kemiallisten aineiden kuten otsonin pitoisuuden profiileita.
Luotain, jota kutsutaan myös radiosondiksi, on noin puolen litran vetoinen rasia, jossa on kiinni lämpötila-, kosteus- ja paineanturit, radiolähetin ja paristo. Radiosondi painaa tavallisesti noin 300 g.
Luotaimen sijainti määritetään 1-2 sekunnin välein, ja liikkeestä voidaan laskea tuuli (jos luotain liikkui vaakasuunnassa 70 m, tuuli on 35 m/s). Paikannus perustuu joko suunta- ja korkeuskulmaan, luotaimen lähettämään GPS-sijaintiin, LORAN-C -navigointijärjestelmään tai tutkaseurantaan.
Luotain sidotaan heliumilla tai vedyllä täytettyyn palloon, joka nostaa sen noin 30 kilometrin korkeuteen noin 5 m/s nopeudella. Silloin pallo on laajentunut niin suureksi, että se hajoaa ja luotain putoaa maahan. Joissakin luotaimissa on laskuvarjo.
Suurin luotainten valmistaja on Vilho Väisälän perustama Vaisala Oyj Vantaalla.
