Ritarikunta

Wikipedia

Ritarikunnat ovat ristiretkien aikaan (1100-luku) syntyneitä organisaatioita, joiden tehtävänä oli suojella pyhiinvaeltajia. Tunnetuimpia näistä ns. hengellisistä ritarikunnista olivat Temppeliherrat, Johanniitat ja Saksalainen ritarikunta. Nämä pyrkivät yhdistämään munkki- ja ritari-ihanteet taistellessaan vääräuskoisia ja pakanoita vastaan sekä suojellessaan pyhiinvaeltajia.

Katso: hengelliset ritarikunnat

[muokkaa] Kunniaritarikunnat

1300-luvulla alkoi Eurooppaan syntyä myös maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat aatelismiehiä jäseniksi. Nämä olivat osa vallankäyttöä. Varhaisin ja ehkä tunnetuinkin näistä oli Sukkanauharitarikunta Englannissa. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat Kultaisen taljan ritaristo Burgundissa sekä valakialainen Lohikäärmeen ritarikunta. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista romantiikkaa ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivät luoda tiiviitä henkilökohtaisia siteitä itsensä ja aateliston välille.

Nykyisin maalliset ritarikunnat elävät lähinnä erilaisten ansio- ja kunniaritarikuntien nimissä, mutta niitä ei ole organisoitu ritarikunnan tapaan. Niiden johtajasta käytetään kuitenkin nimitystä suurmestari. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkästään sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.

Monarkioissa korkean ritarikunnan ansiomerkin saanut saa ritarin aatelisarvon, joka ei ole nykyisin perinnöllinen, mutta oikeuttaa usein kunnioittavaan puhutteluun, kuten Sir englanninkielisissä maissa. Suomessa alimpien aatelisarvojen puhuttelu oli Teidän jalosukuisuutenne. Myös tasavaltaisesti hallituissa maissa on kunniaritarikuntia, mutta niiden kunniamerkkien saamisesta ei myönnetä aatelisarvoa.

[muokkaa] Suomalaiset ritarikunnat

Suomessa on nykyisin kolme virallista ja yksi puolivirallinen ritarikunta. Suluissa perustamisvuosi.

Viralliset:

• Vapaudenristin ritarikunta (1918)
• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (1919)
• Suomen Leijonan ritarikunta (1942)

Puolivirallinen:

• Pyhän karitsan ritarikunta (1935)

[muokkaa] Kuuluisia kunniaritarikuntia

• Brittiläisen imperiumin ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
• Sukkanauharitarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta
• Pyhän Mikaelin ja Yrjön ritarikunta, Yhdistynyt kuningaskunta

• Elefanttiritarikunta, Tanska
• Dannebrogin ritarikunta, Tanska
• Pohjantähden ritarikunta, Ruotsi
• Serafiimiritarikunta, Ruotsi
• Kaarle XIII:n ritarikunta, Ruotsi
• Miekkaritarikunta, Ruotsi
• Pyhän Olavin ritarikunta, Norja

• Kotkan ritarikunta, Saksa
• Kruunuritarikunta, Saksa

• Pyhän Annan ritarikunta, keisarillinen Venäjä
• Pyhän Yrjön ritarikunta, keisarillinen Venäjä
• Pyhän Vladimirin ritarikunta, keisarillinen Venäjä
• Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta, keisarillinen Venäjä
• Pyhän Stanislavin ritarikunta, keisarillinen Venäjä (alun perin puolalainen)
• Valkean Kotkan ritarikunta, keisarillinen Venäjä (alun perin puolalainen)

• Pyhän Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunta, Kreikka
• Vapahtajan ritarikunta, Kreikka

• Franz Josefin ritarikunta, Itävalta
• Mikael Rohkean sotilasritarikunta, Romania
• Kuningas Zvonomirin kruunuritarikunta, Kroatia
• Kristuksen ritarikunta, Portugali

• Isabella Katolilaisen ritarikunta, Espanja
• Kaarle III:n ritarikunta, Espanja
• Pyhän Mauritiuksen ja Lasaruksen ritarikunta, Italia

• Valkoisen Tähden ritarikunta, Viro
• Vapauden ritarikunta, Viro

• Suuriruhtinas Gediminaksen ritarikunta, Liettua
• Tammenkruunuritarikunta, Luxemburg
• Kolmen tähden ritarikunta, Latvia
• Feniksin ritarikunta, Kreikka
• Pyhän Savan ritarikunta, Jugoslavia

• Nousevan auringon ritarikunta, Japani
• Pyhän aarteen ritarikunta, Japani

• Leijonan ja Auringon ritarikunta, Iran
• Leopoldin ritarikunta, Belgia
• Aleksanderin ritarikunta, Bulgaria
• Valkoisen Leijonan ritarikunta, Tšekkoslovakia
• Kunnialegioona, Ranska
• Pyhän Konstantinus Suuren ja Pyhän Helenan ritarikunta, Bysantti