Saksalainen ritarikunta
Wikipedia
Saksalainen ritarikunta on keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin puolustamaan ristiretkeläisiä 1190. Siirrettyään toimintansa Itämeren alueelle ritarikunta taisteli menestyksekkäästi pakanallisia preussilaisia vastaan. Saksalainen ritarikunta toimi yhdessä kalpaveljesten kanssa vuodesta 1237 alkaen, mutta kärsi tappioita Puolaa vastaan 1400-luvulla. Reformaation myötä saksalainen ritarikunta menetti pitkälti merkityksensä, mutta se toimii edelleen. Vuodesta 2000 alkaen Bruno Platter on toiminut sääntökunnan suurmestarina.
[muokkaa] Historia
Saksalaisen ritarikunnan perustivat saksalaiset kauppiaat ja pyhiinvaeltajat nykyiseen Israeliin vuonna 1190. Vuonna 1198 ritarikunta muutettiin hengelliseksi ritarikunnaksi. Tämä teki saksalaisesta ritarikunnasta kolmannen suuren hengellisen ristikunnan. Hengellisen ristikunnan tehtäviin kuului pyhän maan suojelu, pyhiinvaeltajien ja sairaiden hoito. Ristiretkien loppuminen 1200-luvulla teki ristikunnat tarpeettomiksi ja niin ritarikunta siirtyi 1211 nykyisen Transilvaniaan. 1226 ritarikunta siirtyi Preussin Marienburgiin ja sen vaiheet olivat erittäin verisiä noin puolisataa vuotta, kunnes alkuperäisväestö oli nujerrettu. Balttilainen muinaispreussin kieli kuoli sukupuuttoon 1600-luvulla. Valloitetuille alueille muutti saksalaisia uudisasukkaita ja kristinusko vahventui. Ritarikunta hallitsi Preussia ja Baltiaa käytännössä itsenäisenä "ritarikuntavaltiona" aina 1500-luvulle saakka.
Reformaation jälkeen ritarikuntavaltio lakkasi vähitellen olemasta. Suurmestari otti Preussin herttuan arvonimen ja siirtyi Puolan kuninkaan vasalliksi. Ritarikunnan rippeiden toiminta keskittyi pitkälti Saksaan, jossa niillä oli hajallaan sijaitsevia maaomistuksia. 1800-luvulla nämäkin joutuivat sekularisaation kohteeksi. 1809 Napoleon I kielsi ritarikunnan toiminnan, minkä jälkeen se saattoi jatkaa toimintaansa vain Itävallassa. 1834 ritarikunnan toiminta sallittiin jälleen, kuitenkin omistukset jäivät paljolti uusiin, maallisiin käsiin.
1929 ritarikunta muuttui puhtaasti hengelliseksi sääntökunnaksi. Sen päämaja sijaitsee Wienissä. Tätänykyä sääntökunnalla on viidessä provinssissa (Italiassa, Itävallassa, Saksassa, Tsekissä ja Sloveniassa) yhteensä noin 1000 jäsentä, joista pappeja on noin 100, sisaria 200 ja 700 ns. familiaaria. Sääntökunnan papit keskittyvät ennen muuta sielunhoitoon, sisaret toimivat sairaaloissa ja vanhustenhoidon parissa.
[muokkaa] Ritarikunnan suurmestarit
- Heinrich I Walpot von Bassenheim 1198–1200
- Otto von Kerpen 1200–1206
- Heinrich II von Tunna 1206–1209
- Hermann von Salza 1209–1239
- Konrad I of Thuringia 1239–1240
- Gerhard von Malberg 1241–1244
- Heinrich III von Hohenlohe 1244–1249
- Günther von Schwarzenberg 1249–1253
- Poppo von Osterna 1253–1257
- Hanno von Sangershausen 1257–1274
- Hartmann von Helbrungen 1274–1283
- Burkhard von Schwanden 1283–1290
- Konrad II von Feuchtwangen 1290–1297
- Gottfried von Hohenlohe 1297–1302
- Siegfried von Feuchtwangen 1302–1310
- Karl Bessart 1311–1324
- Werner von Orselen 1324–1330
- Lothar von Braunschweig 1331–1335
- Dietrich von Altenburg 1335–1341
- Ludolf Konig von Wattzau 1342–1345
- Heinrich IV Dusener von Arfberg 1345–1351
- Winrich von Kniprode 1351–1382
- Konrad III Zollner von Rothstein 1382–1390
- Konrad IV von Wallenrode 1391–1393
- Konrad V von Juningen 1393–1407
- Ulrich von Jungingen 1407–1410
- Heinrich von Plauen 1410–1413
- Michael Küchmeister von Sternberg 1414–1422
- Paul Belenzer von Ruszdorf 1423–1440
- Konrad VI von Erlichshausen 1441–1449
- Ludwig von Erlichshausen 1450–1467
- Heinrich VI von Reuss 1467–1470
- Heinrich VII Reffle von Richtenberg 1470–1477
- Martin Truchsetz von Wetzhausen 1477–1489
- Johann von Tieffen 1489–1497
- Friedrich of Saxony 1497–1510
- Albrecht of Brandenburg 1510–1525
- Walter von Cronberg 1527–1543
- Wolfgang Schutzbar 1543–1566
- Georg Hundt von Weckheim 1566–1572
- Heinrich VIII von Bobenhausen 1572–1590
- Maximilian of Austria Habsburg 1590–1618
- Karl I of Austria 1619–1624
- Johann Eustach von Westernach 1625–1627
- Johann Kaspar I von Stadion 1627–1641
- Archduke Leopold Wilhelm of Austria 1641–1662
- Karl Josef of Austria 1662–1664
- Johann Kaspar II von Ampringen 1664–1684
- Ludwig Anton of Palatinate–Neuburg 1685–1694
- Ludwig Franz of Palatinate–Neuburg 1694–1732
- Klemens August of Bavaria 1732–1761
- Charles Alexander of Lorraine 1761–1780
- Maximilian Franz of Austria 1780–1801
- Archduke Karl Ludwig of Austria 1801–1804
- Anton Viktor of Austria 1804–1835 (asema muuttuu perinnölliseksi Itävallan keisarisuvulle)
- Maximilian of Austria–Este 1835–1863
- Wilhelm Franz Karl of Austria 1863–1894
- Eugen Ferdinand Pius Bernhard of Austria 1894–1923 (perinnöllinen asema päättyy)
- Norbert Klein 1923–1933
- Paul Heider 1933–1936
- Robert Schälzky 1936–1948
- Marian Tumler 1948–1970
- Ildefons Pauler 1970–1988
- Arnold Othmar Wieland 1988–2000
- Bruno Platter 2000–
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Saksalainen ritarikunta Saksassa
- Saksalainen ritarikunta Itävallassa
- History of the Priest of Teutonic Order
