Ryssäviha
Wikipedia
Ryssäviha, vanhakielinen muoto ryssänviha, on suomenkielinen vakiintunut nimitys Venäjä- ja venäläisvastaisuudelle. Asiasta vallitsee kaksi näkemystä. Osa ryssävihaajista katsoo vihansa kohdistuvan Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon. Jotkut muut taas näkevät sen yleisenä venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.
Toisinaan asiasta on käytetty nimitystä russofobia, viimeksi Vladimir Putinin EU-erityisedustajan Sergei Jastržembskin toimesta. Russofobia tarkoittaa oikeastaan venäläispelkoa.
[muokkaa] Ryssäviha Suomessa
Ryssävihaa on tutkittu Suomessa paljon, jo 1970-luvulta lähtien. Matti Klingen Vihan veljistä valtiososialismiin -esseekokoelman ilmestymisen jälkeen kiistan kohteena oli erityisesti vihan alku. Klingen mukaan nykyinen venäläisviha ei ollut "ikimuistoista" vaan vasta vuosina 1917-1918 syntynyttä. Nykyisin Klingen ajoitus on jossain määrin hyväksytty. [1]. Aiemmin vallalla olleen käsityksen mukaan viha on syntynyt vuosisatojen kuluessa lukuisten sotien, isonvihan ja pikkuvihan miehitysten, sortokausien ja viimeisten sotien aikana.
Vielä Suuriruhtinaskunnan aikana venäläisiin suhtauduttiin myönteisesti, eikä sortokausinakaan venäläisvastaisuus ollut merkittävää, vaikkakin monet taiteen kultakauden teoksista osoitettiin juuri Venäjää vastaan (Sibeliuksen Finlandia, Edvard Iston Hyökkäys). Venäjän vallankumouksen jälkeen, kun Leninin johtamat bolševikit ottivat vallan Venäjällä ja muuttivat maan kommunistiseksi diktatuuriksi 1920-luvulla, venäläisvastaisuuteen yhdistyi kommunismin pelko ja neuvostovastaisuus ja se ilmeni lähinnä oikeistoradikalismina, mm. AKS:ssa ja IKL:ssa.
Nykyisin ryssävihaa perustellaan venäläisten rikollisuudella, viime sodilla (talvi- ja jatkosota) ja kylmän sodan aikaisella suomettumisella. Myös luovutettu Karjala on esitetty ryssävihan syynä. Käytännössä ryssävihaa on usein vaikea erottaa yleisestä rasismista, jota köyhempiin naapureihin ja siirtolaisiin tyypillisesti kohdistetaan.
Eurooppalaisen Gallup Internationalin mielipidemittauksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan toiseksi Venäjä-vastaisin kansa Kosovon jälkeen: 62 % suomalaisista suhtautui kielteisesti Venäjään. Mittauksessa haastateltiin 50 000 ihmistä 60 maasta, Suomessa 621 ihmistä. Yhdysvaltoihin suhtautui samassa mittauksessa kielteisesti 56 %.
Saman tutkimuksen mukaan Venäjään suhtautuu kielteisesti 42% tšekeistä ja sveitsiläisistä, 37% saksalaisista, 32% tanskalaisista ja puolalaisista sekä 23% virolaisista. Venäjä olikin G8-maista maailmanlaajuisesti kaikkein epäsuosituin.
