Saipanin taistelu
Wikipedia
| Saipanin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toista maailmansotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Yhdysvallat | Japani | ||||||
| Komentajat | |||||||
| kontra-amiraali Richmond K. Turner, kenraaliluutnantti Holland Smith | kenraaliluutnantti Yoshitsugu Saito, kontra-amiraali Chuychi Nagumo | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 70 000 | 31 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
| 3426 kuollutta, 13 160 haavoittunutta |
24 000 kuollutta, n. 5000 itsemurhaa, 921 vangittua |
||||||
Saipanin taistelu alkoi 15. kesäkuuta 1944 Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousuna Japanin puolustamalle Saipanin saarelle. Yli kolme viikkoa kestäneessä taistelussa kenraaliluutnantti Holland Smithin komentamat 2. ja 4. merijalkaväen divisioonat ja 27. jalkaväkidivisioona löivät Saiton Keisarillisen armeijan 43. divisioonan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustoja
Reilua vuotta aiemmin japanilaiset määrittelivät Saipanin osaksi puolustusvyöhykettä, joka suunniteltiin suojaamaan Japanin kotisaaria hyökkäykseltä. Japanin armeijan johto antoi saarella oleville joukoilleen käskyn puolustautua viimeiseen mieheen. Kun amerikkalaisten Tyynenmeren kampanja, nk. Island Hopping Campaign eteni aina Saipanille saakka, japanilaisten odotukset saaren puolustuksen suhteen nousivat korkealle. Myös amerikkalaiset pitivät puolustuksen tasoa esimerkkinä siitä, millaisia resursseja sota vaatii Japanin kotisaaria lähestyttäessä. Heille Saipan edusti mahdollisuutta pommittaa Japanin kotisaaria pitkän matkan pommikoneilla Saipanilta käsin.
[muokkaa] Taistelu
Yhdysvaltain laivasto aloitti pommituksen kahta päivää ennen hyökkäystä. Kesäkuun 15. päivän aamuna kello 7.00 ensimmäiset hyökkäysveneet irtosivat emäaluksista. Japanilaiset avasivat tulen välittömästi kun ensimmäiset veneet saapuivat näkyviin. Iltaan mennessä kaksi tuhatta merijalkaväen sotilasta oli kaatunut tai haavoittunut, mutta n. 10 kilometria leveä ja kilometrin syvä sillanpääasema oli saavutettu ja 20 000 amerikkalaista sotilasta oli rantautunut. Seuraavina päivinä amerikkalaiset etenivät syvemmälle saareen, tuhoten pala palalta sitkeitä vastarintapesäkkeitä.
20. kesäkuuta taistelut heikkenivät ja jäljellä olevia japanilaisia savustettiin maakuopista, luolista ja piilobunkkereista liekinheittimiä ja kasapanoksia käyttäen. Kaksi päivää myöhemmin saari julistettiin varmistetuksi. Mutta 7. heinäkuuta yön laskeuduttua kenraaliluutnantti Saiton johtamat 3000 japanilaista suorittivat sodan suurimman itsemurhahyökkäyksen. Amerikkalaiset joutuivat vetäytymään hetkeksi, mutta saivat torjuttua hyökkäyksen aamunkoittoon mennessä. Viimeisistä japanilaisista suurin osa teki itsemurhan hyppäämällä saaren korkeilta kallioilta. Taistelun aikana kuoli myös 22 000 saipanilaista siviiliä, osa Yhdysvaltojen laivaston pommituksiin, osa japanilaisten tappamana osana antautumiskieltoa - osa teki japanilaisten tavoin itsemurhan.
Japanilaisille tappio Saipanilla merkitsi varmuutta siitä, että sota tullaan häviämään. Amerikkalaisille sitkeä ja uhreja vaatinut puolustus merkitsi atomipommin käytön todennäköisyyden kasvamista.
[muokkaa] Saipanin taistelu populaarikulttuurissa
Elokuvan Windtalkers tapahtumat sijoittuvat Saipanin taisteluun, tosin se kuvattiin Havaijilla ja Etelä-Kaliforniassa. Aiheena olleet Navajo-viestimiehet todella toimivat ansiokkaasti Saipanin taisteluissa.
