Savon rata

Wikipedia

Savon rata on osa Suomen rataverkkoa. Se ulottuu Kouvolasta Iisalmeen, pituutta radalla on 358 kilometriä ja se on koko matkalta sähköistetty. Sähköliikenne aloitettiin 1. joulukuuta 1980. Mikkeli–Pieksämäki -osa otettiin käyttöön VR:n ensimmäisenä kauko-ohjattuna rataosana vuonna 1962. Seuraavana vuonna otettiin myös Kouvola-Mikkeli -rataosan kauko-ohjaus käyttöön.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Savon radan oikaisu 2 Lentävä kalakukko 3 Ratakartta

[muokkaa] Historia

Savon radan rakentamista ehdotettiin vuoden 1882 valtiopäivillä. Reittiehdotuksena oli Viipuri-keskeisesti Luumäeltä Mikkelin kautta Kuopioon. Vielä hanke ei saanut enemmistöä, mutta jo 1885 radalla oli vahva kannatus. Kiistaa herätti tosin radan linjaus. Valtiopäivien edustaja Edvin Avellan huomautti, että esityksessä rata ei sivunnut tarpeeksi vesireittejä, eikä palvellut siten kasvavaa puunjalostusteollisuuta. Saman vuoden valtiopäivien kaikki neljä säätyä olivat kuitenkin lopulta yksimielisiä. Rata päätettiin rakentaa haarana Helsinki–Riihimäki–Pietari-radalta, pieneltä Kouvolan asemalta Mikkeliin ja sieltä Kuopioon. Ensiksi valmistui väli Mikkelistä Kuopioon, sitten Mikkelistä Kouvolaan.

Rata Kouvolasta Kuopioon avattiin 1. lokakuuta 1889. Jatkoa tälle radalle oli luvassa seuraavana vuonna, jolloin valmistui rata Kouvolasta Kotkaan. 1900-luvun taitteessa rataa jatkettiin pohjoiseen. Alun perin tarkoitus oli rakentaa rata rahojen säästämiseksi kapearaiteiseksi, mutta se päätettiin kuluista huolimatta tehdä normaalilevyiseksi. Liikenne Iisalmeen alkoi syksyllä 1902. Vuonna 1904 rataa oli jatkettu jo Kajaaniin. Radan pituus siihen aikaan oli 443 ja se tehtiin mutkaiseksi, jotta säästettäisiin maastonmuokkauskuluissa.

Vielä 1800-luvun lopulla matkustaminen oli hidasta. Matka Mikkelistä Kouvolan kautta Helsinkiin kesti yli 12 tuntia, joskin pari tuntia täytyi odottaa Kouvolassa junan vaihtoa. Ennen Suomen itsenäisyyttä oli Mikkelistä Viipuriin paremmat yhteydet kuin Helsinkiin, sillä Viipuri oli siihen aikaan maan keskuskaupunki. Kouvolassa junan vaihtokaan ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Itsenäisyyden jälkeen Helsingistä tuli maan hallinnollinen keskus ja Mikkelistä lähtevän matkustajaliikenteen kannalta yhä tärkeämpi. Alkuperäisen Viipuri-keskeisen linjauksen takia Helsingistä tulevat junat joutuvat vieläkin vaihtamaan kulkusuuntaa jatkaessaan Savon radalle. Vuoteen 1939 mennessä matka-aika oli jo nopeutunut niin, että matka Helsingin ja Mikkelin välillä kesti noin 5,5 tuntia. Mutkaisen radan oikaisut aloitettiin 1960-luvulla, joiden tuloksina radasta tuli suoraviivaisempi ja sillä voitiin ajaa suuremmilla nopeuksilla. Sähköliikenne radalla alkoi 1. joulukuuta 1980.

[muokkaa] Savon radan oikaisu

Vuonna 1989 Lahden ja Heinolan kaupungit kutsuivat koolle Mäntyharjun, Mikkelin, Pieksämäen, Varkauden ja Iisalmen edustajat. Paikalta puuttuivat kutsutuista Loviisan, Mäntsälän, Jyväskylän Kuopion ja Kajaanin edustajat. Tätä ennen Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto olivat maaliskuussa 1989 julkistaneet selvityksen Lahden ja Helsingin välisestä suorasta ratayhteydestä Keravan ja Mäntsälän kautta Riihimäen itäpuolelta.

Heinolassa pidettiin tärkeänä koko Savon radan oikaisua, ei pelkästään Lahden ja Keravan välin oikaisua, koska Heinolan ja Mikkelin välistä rataosuutta oli toivottu noin 50 vuoden ajan. Mikkelin kaupunginjohtajan mukaan Savon radan oikaisu saatettaisiin kokea HELI-radan jonkinlaiseksi kilpailijaksi. Lopputuloksena suunnitelmasta oikaista koko Savon rata toteutettiin vain Lahden oikorata. Yhteyttä Heinolan ja Mikkelin välille Kouvolan ohittamiseksi ei toteutettu.

Vielä vuoteen 2002 asti pääsi monille Kouvola–Mikkeli-välin pienille asemille paikallisjunalla, mutta kyseiset junavuorot kuitenkin lakkautettiin matkustajamäärien vähyyden vuoksi.

Savon radan Pendolino-liikenne alkoi 5. kesäkuuta 2005 (Iisalmesta Kuopion ja Mikkelin kautta Helsinkiin, Pieksämäki–Kuopio-välillä oli liikennöity jo aiemmin).

[muokkaa] Lentävä kalakukko

Pääartikkeli: Lentävä kalakukko

Savon rata lienee ainoa rata, josta on tehty oma laulu ja elokuva: Lentävä kalakukko (1953). Kalakukko oli Helsinki-Kuopio-pikajuna.

Näyte laulusta, sanat Reino Helismaa:

Riihimäk ja Lahti, Kouvola, Mikkelj - Kouvola, Mikkelj.

Siipilöissä loestaa raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko!

Kuopijossa ollaan, purkavus alkaa - purkavus alkaa.

Asemalla oekoo väsynyttä jalkaa Lentävä Kalakukko!

Pyörät ne laaloivat: "Kuopijoon käy tie!"

Kiskotkin kirskuivat: "Tervehykset vie!"

[muokkaa] Ratakartta

Liikennepaikka1		km	Lyh.	Lisätiedot
Iisalmi	●	359	Ilm	Ⓣ ► Ylivieska ► Kontiomäki
Peltosalmi	○	354	Pmi	Ⓣ
Taipale	○	346	Te	Ⓚ
Nerkoo	○			Ⓛ
Lapinlahti	●	334	Lna	Ⓚ
Alapitkä	○	314	Apt	Ⓚ
Siilinjärvi	●	298	Sij	ⓀⓉ ► Viinijärvi
Toivala	○	288	Toi	Ⓚ
Kuopio	●	273	Kuo	ⓀⓉ
Rättimäki	○	272	Rät	Ⓛ
Kurkimäki	○	253	Krm	Ⓚ
Airaksela	○	246	Arl	Ⓚ
Salminen	○	235	Sln	Ⓚ
Suonenjoki	●	222	Snj	Ⓣ ► Iisvesi
Markkala	○	212	Mrk	Ⓚ
Suontee	○	207	Snt	Ⓛ
Haapakoski	○	202	Hps	Ⓚ
Pieksämäki	●	185	Pm	ⓀⓉ ► Joensuu ► Jyväskylä
Loukolampi	○	169	Lol	Ⓚ
Kantala	○	164	Knl	Ⓛ
Haukivuori	●	153	Hau	Ⓚ
Kalvitsa	○	139	Ksa	Ⓚ
Hiirola	○	128	Hir	Ⓚ
Mikkeli	●	114	Mi	ⓀⓉ
Vuolinko	○	107	Vlk	Ⓛ
Otava	○	99	Ot	Ⓣ
Hietanen	○	91	Hn	Ⓛ
Lelkola	○	85	Lkl	Ⓚ
Mynttilä	○	79	Myt	Ⓚ ► Ristiina
Mäntyharju	●	71	Mr	ⓀⓉ
Kinni	○	57	Kii	Ⓚ
Mouhu	○	54	Mhu	Ⓛ
Voikoski	○	50	Voi	Ⓛ
Orilampi	○	45	Orl	Ⓛ
Hillosensalmi	○	43	Hls	Ⓚ
Kirjokivi	○	37	Kir	Ⓛ
Vuohijärvi	○	30	Vhj	Ⓚ
Horppu	○	29	Hpu	Ⓛ
Selänpää	○	23	Spä	Ⓚ
Harju	○	10	Hj	Ⓡ
Kouvola	●	0	Kv	ⓀⓉ ► Lahti ► Kotkan satama ► Luumäki

¹ Liikennepaikka-sarakkeen linkit viittaavat rautatieasemista kertoviin artikkeleihin