Savonlinnan tuomiokirkko
Wikipedia
Savonlinnan tuomiokirkko kuuluu Savonlinna-Säämingin seurakuntaan ja on sen pääkirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1874-1878. Tyyliltään kirkko noudattaa uusgotiikkaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkoasu
Kirkkossa on korkea, suippo torni sekä holvissa, ovissa ja ikkunoissa on suippokaaret. Täten se edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Kirkon korkeus ristin huippuun on 51 metriä. Kirkon valmistuttua se ei ollut kaikkien vanhaan puukirkkoon tottuneiden mieleen, joten tiilistä kirkkoa alettiin kutsua "kirahviksi".
Kirkkoon mahtuu 1000 henkilöä. Toiseksi vaihdoehdoksi kaavailtiin C.A. Edelfeltin suunnittelemaa, suurempaa 5 000 hengen kirkkoa.
Paavo Leinonen on maalannut uuden alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" ja Antti Salmenlinna alttarikuorin kattofreskon.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Nimi
Savonlinnan tuomiokirkon nimi juontuu vuosina 1896-1924 Savonlinnassa sijanneesta piispanistuimesta. Vuonna 1896 Viipurin ja Mikkelin läänien sekä osa Kuopion läänin alueilla sijainneista seurakunnista yhdistettiin Savonlinnan hiippakunnaksi. Ensimmäinen piispa oli Gustaf Johansson, joka oli sittemmin pitkäaikainen Suomen arkkipiispa. Vaikka piispanistuin siirrettiinkin vuonna 1925 Viipuriin, kirkkoa kutsutaan edelleen tuomiokirkoksi.
[muokkaa] Ennen rakentamista
Savonlinnan asukkaat joutuivat käymään Säämingin kirkossa Poukkusalmessa, koska kaupungissa ei ollut omaa kirkkoa. Läänin kuvernööri Aleksander Thesleff määräsi kirkon rakentamisesta vuonna 1850, ja Savonlinnan asukkaiden ja sääminkiläisten riita Savonlinnaan rakennettavan kirkon sijaintipaikasta päättyi kuvernöörin määrättyä sijaintipaikaksi Savonniemen. Vanha kirkko alkoi rappeutua ja käymään pieneksi. Rakentamispäätös tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1869, sillä suuret nälkävuodet ja sääminkiläisten jarrutus lykkäsivät kirkon rakentamista.
[muokkaa] Rakentaminen
Kirkon on suunnitellut arkkitehti A. H. Dahlström ja se on rakennettu 1874-78. Pietarista tuli töihin muurareita ja Viipurista puuseppiä. Johan Kolis valittiin urakoitsijaksi ja hänen vävynsä Otto Stadius jatkoi hänen työtään hänen kuoltuaan. Erik Kuorikoski toimi vastaavana rakennusmestarina, mutta käytännössä homman hoiti Kustaa Laukkanen.
Kirkko peruskorjattiin 1990-91 Ansu Ånströmin suunnitelmien mukaan. Alkuperäisessä asussaan kirkossa oli paljon puupintaa. Myös urut uusittiin; kirkossa on Urkurakentamo Martti Porthanin 45-äänikertaiset urut.
[muokkaa] Tuho ja uudelleen rakentaminen
Talvisodassa 1. maaliskuuta 1940 Savonlinnan kaupunkia pommitettiin ja kirkko raunioitui pahasti. Arkkitehti B. Liljeqvistin suunnitelmien mukaan 1947-48 suoritettiin uudelleen rakentaminen ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 4. joulukuuta 1949. Kirkko ei rakentamisen jäljiltä noudattanut täysin alkuperäistä tyyliä, vaan esimerkiksi goottilaisia piirteitä vähennettiin.
[muokkaa] Katso myös
| Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia |
|---|
|
Tuomiokirkkoja: Espoo - Helsinki - Kuopio - Lapua - Mikkeli - Oulu - Porvoo - Turku - Tampere Suuria: Heinävesi - Johannes - Kaleva, Tampere - Kerimäki - Nurmes - Pori - Uspenskin katedraali Vanhoja: Hollola - Muhos - Naantali - Nousiainen - Petäjävesi, vanha - Sammatti - Tyrvää, vanha - Ulvila - Vöyri Muita: Hyvinkää - Kallio, Helsinki - Kotka - Köyliö - Suomenlinna - Tampere, ort - Taivallahti, Helsinki - Vantaa |
