Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio 1986
Wikipedia
Serbian taide- ja tiedeakatemiassa laadittiin vuoden 1986 syksyllä muistio, jossa tuotiin selkeästi esiin ajatus yhtenäisen Suur-Serbian tai serbijohtoisen Jugoslavian luomisesta.
Muistion mukaan serbejä syrjittiin Jugoslaviassa. Se julkaistiin belgradilaisessa hyvin tunnetussa iltalehdessä Vecernje Novostissa syyskuussa 1986. Suuri osa muistion väitteistä oli perättömiä. Muistiossa yhdistyivät todellisuus ja kuvitelmat äärinationalistiseksi propagandakeitokseksi: Serbian olisi muutettava Jugoslavia keskusjohtoiseksi liittovaltioksi. Jugoslavia oli kroaattien ja sloveenien johtama, serbejä sorrettiin Kosovossa ja Kroatiassa. Slovenia, Kroatia ja Kosovo riistivät serbejä taloudellisesti. Nykyiset Jugoslavian osatasavaltojen rajat oli vedetty pilkkomaan serbialueita.
[muokkaa] Muistion pääperiaatteista
Muistiossa arvosteltiin Jugoslavian hajautuneisuutta, ja siinä väitettiin taloudellisesti edistyneempien sloveenien ja kroaattien kehittäneen talouttaan Serbian kustannuksella. Muistio väitti albaanien parhaillaan suorittavan Kosovossa serbien kansanmurhaa. Kosovossa oli julistettu serbikansalle keväällä 1981 avoin sota, ja Kosovon serbialaisiin kohdistui fyysinen, poliittinen, oikeudellinen ja kulttuurinen kansanmurha. Muistiossa vaadittiin järjestyksenpitoa Kosovoon, jossa serbit pakotettiin muuttamaan pois vuosisataisilta kotiseuduiltaan.
Muistiossa arvosteltiin myös Jugoslavian perusperiaatteita, jotka oli muotoiltu jo Jajcen kokouksissa 1943, ja Jugoslavian perustuslakia vuodelta 1974. Perustuslakia olisi muutettava, mikä ei kuitenkaan olisi demokraattisesti mahdollista. Talouskehitys oli ollut laskeva 1960-luvun puolivälistä asti, jolloin kansallinen itsekkyys oli voimistunut. Jugoslavia oli muistion mukaan sisäisten ristiriitojensa takia lähes räjähdysherkässä tilassa. Eri tekijät uhkasivat koko maan vakautta. Jugoslavian yleinen hajoaminen kohdistuisi pahiten serbeihin, joita asui muissa osatasavalloissa huomattavia määriä. Epäsuorasti tuotiin esille serbikansan hajanaisuus alueittain eri puolilla Jugoslaviaa: tällöin serbeillä ei olisi oikeutta tai mahdollisuuksia omaan yhtenäiseen valtioon. Oltiin katkeria siitä, että Jugoslaviaa johtava Josip Broz Tito piti serbejä muiden kansojen "sellinvartijoina", minkä takia Slovenia ja Kroatia syrjivät serbejä taloudellisesti. Sloveenit ja kroaatit, etunenässä kroaatti Tito ja slovenialainen puolueen pääideologi, vuoden 1974 perustuslain puuhamies Edvard Kardelj olivat luoneet Jugoslavian, jossa heikko Serbia loi vahvan liittovaltion. Näin Titon kuoleman jälkeen Jugoslaviassa serbit jäivät alakynteen vaikka olivat kestäneet suurimmat uhraukset.
Muistiossa ennustettiin aivan oikein Jugoslavian olevan hajaantumassa sloveenien ja kroaattien takia. Muistio mainitsi myös serbejä kroaattien taholta uhkaavan vaaran, vaikka Kroatiassa ei ollut vielä järjestetty monipuoluevaaleja ja ruvettu täydellä voimalla vaatimaan itsenäisyyttä. Kroatian uhattujen serbien asema olisi ratkaistava poliittisesti, ettei Kroatialle ja Jugoslavialle tulisi pahoja seurauksia.
[muokkaa] Muistion saama vastaanotto
Serbian taide- ja tiedeakatemian muistio herätti Jugoslaviassa ankaraa arvostelua: sloveenit, kroaatit, makedonialaiset ja bosniakit tuomitsivat muistion, jota pidettiin aiheellisesti serbien nationalistisena propagandana. Muistion tuomitsivat myös Slobodan Miloševićin johtamat kommunistit. Serbian maltillisen presidentin Ivan Stambolićin mielestä muistiossa avattiin "nationalistinen valtataistelun rintama". Muistion laatiminen jouduttiin lopettamaan sen laatijoihin julkisuudessa kohdistuneen ankaran kritiikin takia. Silti Serbian tiedeakatemian silloinen johto jatkoi toimintaansa.
[muokkaa] Muistion laatijoita
Muistion laatijoina oli monia vaikutusvaltaisia serbiälymystön edustajia, mm. kirjailijat Dobrica Cosić ja Antonoje Isaković. Muut laatijat olivat Pavle Ivić, Antonije Isaković, Dušan Kanazir, Mihailo Marković, Miloš Macura, Dejan Medaković, Miroslav Pantić, Nikola Pantić, Ljubiša Rakić, Radovan Samardžić, Miomir Vukobratović, Vasilije Krestić, Ivan Maksimović, Kosta Mihailović, Stojan Čelić ja Nikola Čobelić
